Tervetuloa tulevaisuuteen

”Tervetuloa tulevaisuuteen”, sanoi Viron arkkipiispa Urmas Viilma esitellessään Viron kirkkoa suomalaisille teologeille viime viikolla. Viron luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 10 % virolaisista. Kaikki kirkot yhteen laskienkin kristityt ovat Virossa vähemmistö

Tilanne ei ole vain Neuvostoliiton miehitysvallan tulosta vaan syyt ovat syvemmällä. Kristinusko tuli aikanaan Viroon valloittajien uskontona ja pitkään Viron luterilaisessa kirkossa oli saksalaisia pappeja. Neuvostomiehitys jatkoi ja vahvisti käsitystä siitä, että kirkko liittyi saksalaisiin, mikä ei tuona aikana ollut positiivinen asia. Vaikeimpina vuosina ratkaisevan tärkeä oli kodeissa annettu kristillinen kasvatus.

Herätysliikkeiden merkitys on Virossa vähäisempi kuin Suomessa. Herrnhutilaisuus oli tosin aiemmin voimakas liike. Se vaikutti 1800-luvulla merkittävästi mm. sekä Viron laululiikkeen että kansallisen herätyksen syntyyn, mutta liike heikkeni 1900-luvun vaikeina vuosina. Nyt on ehkä havaittavissa pientä liikkeen elpymistä.  

Vähemmistöasema on tiivistänyt kirkkojen välisiä yhteyksiä. Kaikki kirkot suhtautuvat kielteisesti samaa sukupuolta olevien avioliittoon. 

Yksi Viron kirkon suurimmista ongelmista on, että monet muuttavat maalta kaupunkeihin ja myös kokonaan pois maasta. Yhteys kirkkoon voi jäädä sinne, mistä lähdettiin. Paikoin maaseudulla kirkot tyhjenevät. Mutta arkkipiispa sanoi ylpeänä, että vaikka kouluja ja kauppoja on suljettu, kirkot ovat yhä auki. Muualla Euroopassa kirkkoja myydään muihin tarkoituksiin, mutta ei Virossa.

Toinen ongelma on uskonnonopetuksen puuttuminen kouluista. Tietämättömyys kristinuskosta ja yleensä uskonnoista on suurta. Ongelmana on myös talous ja siihen liittyvä työntekijäpula. Viron kirkon 167 seurakuntaa hoitaa nyt 126 pappia. Kastettuja jäseniä on 160 000 ja lahjoittavia jäseniä 28 200. Tällaisenakin luterilainen kirkko on suurin organisaatio Virossa. Kuudella suurimmalla poliittisella puolueella on yhteensä noin 50 000 jäsentä ja lahjoittajia 6000.

Kirkolla on paljon vapaaehtoisia, mm. 275 pyhäkoulun opettajaa. Kaiken kaikkiaan 2/3 kirkon työntekijöistä on sellaisia, jotka eivät saa palkkaa kirkolta.

Viron kirkon yhteydet Suomeen ovat tiiviit. Arkkipiispa kiitteli suomalaisten kristillisten järjestöjen antamaa monenlaista apua. 

Toivotus ”Tervetuloa tulevaisuuteen” muistuttaa rikasta Suomen kirkkoa vapaaehtoisten tärkeydestä. Vaikka kirkon asema Suomessa on edelleen vahva, on vähemmistöasema jo käsillä joissakin pääkaupunkiseudun seurakunnissa ja ilmeisesti tulevaisuudessa muuallakin. Erityisesti Viron kirkon voimakkaan pyhäkoulutyön toivoisi herättävän toimimaan kristillisen kasvatuksen hyväksi myös Suomenlahden pohjoispuolella.

Perussanoma – Perusta neliö 27.12. -31.1.2017