Lähetystyöstä lähetyksen syntysijoilla

 

Istun Lähi-idän vanhimman protestanttisen kirkon, Christ Churchin, kauniissa historiallisessa pihapiirissä Michael Keremin kanssa. Täällä voi nautiskella kahvilan antimia kaikessa rauhassa unohtaen Jerusalemin vanhankaupungin hulinan, joka alkaa heti porttien ulkopuolella. Michael Kerem on messiaaninen juutalainen ja pitkän linjan muslimilähetystyöntekijä Lähi-idässä. Vaimonsa Elisen kanssa hän on osa Jesaja 19 -valtatienäkyä, joka pyrkii yhdistämään toisilleen vihamieliset kansat yhteistyöhön Jumalan valtakunnan hyväksi (Lue täältä toukokuun blogini aiheesta). Michael Kerem on perustanut järjestön, joka toimii hallinnollisesti anglikaanisen The Church’s Ministry Among Jewish People (CMJ) -lähetysseuran alaisuudessa.

– Jesaja 19 -valtatie Egyptistä Israelin kautta Assyriaan on itse asiassa sama reitti, jota patriarkka Abraham kulki. Jesaja 19 ei ole meille ensisijaisesti profetia vaan työmme viitekehys. Meillä on näky Abrahamin tiestä, jota pitkin haluamme kutsua juutalaisia uskovia lähtemään veljiensä, Ismaelin jälkeläisten, luo eri puolille Lähi-itää, Kerem kertoo niin innoissaan, että silmät säihkyvät jopa aurinkolasien takaa.

Missioforum osa 1 2vkoa

Parhaillaan on käynnissä puolen vuoden mittainen kurssi, jossa israelilaisia messiaanisia juutalaisia valmistetaan tähän lähetystehtävään maan rajojen ulkopuolella. Toiveena on saada joukkoon mukaan myös arabikristittyjä. Hämmästelen hetken ääneen, kuinka Israelin passilla voi matkustaa sille vihamielisiin maihin. Hän luettelee, että tällä hetkellä se onnistuu ainakin Egyptiin, Jordaniaan, Turkkiin ja Irakin kurdialueille. Lisää ovia avautuu kaksoiskansalaisille, joita monet messiaaniset ovat.

Kuuntelen kiinnostuneena Keremin mietteitä koskien juutalaislähetystä ja sen suhdetta muuhun lähetykseen.

– Israel ja juutalaiset ovat portti muiden kansojen pariin. Kun tavoitat juutalaisia, tavoitat myös muita kansoja, hän väittää.

– Sitä on mahdotonta kokonaan selittää järjellä. Olen nähnyt, miten monet ovat tulleet Israeliin siunatakseen juutalaisia, ja täällä ovatkin saaneet sydämelleen vaikkapa Afrikan.

– Mistä tämä johtuu? Uskoakseni osasyy on Israelin kutsumus olla valona maailmalle. Ymmärtäessään Israelin valinnan kristityt saavat Jumalalta saman kutsun olla valona muille kansoille.

Michael Kerem
Michael Kerem

– Israel on ikään kuin maailmanlähetyksen laukaisualusta! Kaikki se, mitä täällä tapahtuu, vaikuttaa hengellisten lainalaisuuksien kautta tapahtumiin muualla maailmassa. Israel on eräänlainen mikrokosmos, ”siunaus keskellä maata”, kuten Jesaja sanoo (Jes. 19:24), Michael Kerem esittää rohkeasti.

Monille lähetysjärjestöille Israel ja juutalaiset ovat kuitenkin kuin mikä tahansa kansa kansojen joukossa; Israelilla ei ajatella olevan enää mitään erityisasemaa Jumalan suunnitelmassa.

– Näin on pääosin ollut myös 1970- ja 80-luvuilla alkaneessa liikehdinnässä tavoittamattomien kansojen tavoittamiseksi, hän toteaa.

Kerem muistelee, kuinka maailmanlaajan lähetysjärjestön Youth with a Missionin (YWAM) johtajat kokoontuivat 1990-luvulla Siinaille retriittiin. Siellä Jumala puhui heille siitä, että heidän toinen silmänsä oli sokea. Näkevä silmä oli keskittynyt tarkkaamaan muslimimaailmaa ja muita tavoittamattomia kansanryhmiä, mutta toinen silmä, jonka olisi tullut olla suunnattuna Jumalan omaisuuskansaan, olikin hämärtynyt.

– Missiologia, joka ei tunnista Israelin avainasemaa, kadottaa näkyvistään keskeisen osan Jumalan suunnitelman kokonaisuutta. Jos lähetysteologiasi ei sisällä Israelia, se saattaa johtaa tehottomaan toimintaan, ja se voi myös viedä sinut lopulta pois kurssista, Michael Kerem päättelee.

– Evankeliumin levittämisessä suorin reitti ei aina välttämättä ole paras. Joskus täytyy mennä Israelin kautta!

Jumalan suunnitelma sisältää liiton, jonka Jumala teki Israelin ja muiden kansojen kanssa – kaikki nämä kietoutuvat toisiinsa.

– Jos vain keskitymme tavoittamaan jotakin kansaa ilman ajatusta sen suhteesta muihin kansoihin, hukkaamme yhden Jumalan valtakunnan keskeisimmistä viesteistä. Jesajan 19. luvun profetiassa kansat yhdessä ovat siunaus ja todistus. Parhaimmillaan eri saavuttamattomat kansanryhmät voivat toimia yhdessä.

– Ilman Israelia ja kokonaisvaltaista näkyä päädytään helposti heijastamaan geopoliittisia rajalinjoja. Esimerkiksi Lähi-itään on synnytetty turkkilainen kirkko, kurdikirkko, muslimitaustaisten kirkko, shiia-kirkko… Lopputulos sulkee muut ulkopuolelle ja nostattaa muureja ennestäänkin jakautuneelle alueelle. Lähi-idän tarina on vuosisatojen ajan ollut status quo, eli kukin pysyköön siinä laatikossa, johon on syntynyt! Näiden lokeroiden ympärille ei pitäisi rakentaa seurakuntaa!

– Efesolaiskirjeen mukaan (3:10)avaruuden henkivallat ja voimat tulevat seurakunnan välityksellä tuntemaan Jumalan viisauden kaikessa moninaisuudessaan.” – Onko tällainen pirstoutunut seurakunta enää minkäänlainen uhka henkivalloille? Kerem kysyy.

Mikä sitten on uskon juutalaisten juurien merkitys lähetystyössä muiden kansojen keskuudessa? Michael Kerem vastaa:

– Jeesuksen juutalaisuus on itse asiassa löydetty kunnolla vasta Israelin valtion perustamisen jälkeen kun juutalaisia on palannut tänne suurin joukoin. Täällä Raamatun tekstit ja Jeesuksen ajan konteksti heräävät eloon eri tavalla kuin vain omassa kammiossa kirjoja tutkien. Hepreankieli on elpynyt ja kehittynyt moderniksi puhekieleksi. Kreikankielisen Uuden testamentin kääntäminen hepreaksi on avannut tekstiin ulottuvuuksia, jotka aiemmin olivat pimennossa. Kaikki tämä on tuonut paljon lisäymmärrystä siitä, kuka Jeesus oli, ja mitä hän opetti. Tällä on epäilemättä vaikutusta raamatunopetukseen kaikkialla maailmassa.

Keskustelumme kuluessa Michael Kerem tulee vahvistaneeksi haparoivat mietteeni, joita minulla oli jo kymmenisen vuotta sitten viimeistellessäni teologisessa tiedekunnassa graduani erään afrikkalaisen teologianopiskelijan hengellisyydestä: Usko, joka on kiinni juutalaisissa juurissaan, vetää muita kansoja puoleensa paremmin kuin kristinuskon länsimaistunut versio, jota eurooppalaisessa lähetystyössä on maailmalle viety.

– Heprealaisten juurien ymmärtäminen irrottelee evankeliumia länsimaisesta kontekstistaan ja palauttaa sen Lähi-itään, Kerem esittää.

– Evankeliumi on kotoisin Lähi-idästä; se ei ole länsimaista imperialismia ja eurooppalaisia vaikuttamispyrkimyksiä.

– Länsimaiselle uskolle on tänä päivänä tyypillistä individualismi. Raamatun maailmankuva on yhteisöllinen – kuten elämä täällä Lähi-idässä on aina ollut.

Missiologian keskeinen kysymys ei kuitenkaan ole ollut juutalaisten juurien säilyttäminen vaan evankeliumin sanoman kontekstualisointi eri kulttuureihin. Uskon juutalaisten juurien vaaliminen ja evankeliumin kontekstualisoiminen uuteen aikaan ja ympäristöön voivat vaikuttaa toisensa poissulkevilta ideoilta, mutta Keremin mukaan näin ei ole.

– Kreikkalaisessa ajattelussa ristiriita on ongelma, mutta heprealaisessa ajattelussa ei. Asiat, jotka päällisin puolin näyttävät yhteensopimattomilta, voivat synnyttää hedelmällisen jännitteen.

Michael Keremin kokemus lähetystyöstä rajoittuu Lähi-itään, mutta hän rohkenee tiivistää:

– Mielestäni olennaista on löytää kussakin kulttuurissa se avain, joka vie ihmiset Luojan luo ja avaa heille ymmärryksen synnistä ja Vapahtajasta. Uskon, että Raamatun kertomus Aabrahamista ja hänen perheestään puhuttelee kaikkia kansoja.

Korealainen Maria ja Jeesus Nasaretissa Marian ilmestyksen kirkossa

 
Kylvaja artikkelibanneri