EU, YK ja ICC jakavat taas Jerusalemia – entä USA?

 

Juutalainen maailma viettää tänä vuonna helmikuun 25-26 päiviin sijoittuvan adar-kuun 14. päivänä iloista purim-juhlaa Esterin kirjassa mainitun Hamanin kukistumisen merkiksi. Kuten Esterin kirjaa lukeneet tietävät, Persian nuoren ja juutalaisen kuningattaren Esterin rohkeus pelasti hänen maanmiehensä juutalaisvihaa uhkuneen Hamanin kynsistä ja tapahtumaketju johti lopulta Hamanin hirttäjäisiin hänen itsensä pystyttämässä hirsipuussa.

Hamanilla on valitettavasti ollut maailmanhistoriassa lukuisia seuraajia, joista Hitler on meille tunnetuin. Vaikka vapaan maailman johtajat toisen maailmansodan jälkeen vannoivat ei enää koskaan -mantran nimeen, suuri osa eurooppalaisista poliittisista johtajista on jo vuosikymmeniä seissyt juutalaisvaltion murentamista tai jopa sen tuhoamista vaativien palestiinalaisten ja arabivaltioiden rinnalla ja halunneet rajoittaa juutalaisvaltion olemassaoloa suhteettomilla poliittisilla vaatimuksilla YK:n eri toimielimissä.

TV7 neliöb 24.11.-10.12.MJa

Valitettavasti myös virallinen Suomi, joka juhlapuheissaan sanoo olevansa Israelin ystävä, on äänestänyt yli 80 prosenttisesti Israelin tuomitsevien päätöslauselmaehdotusten puolesta, eikä tietääkseni koskaan ole puolustanut Israelia missään YK:n tai sen alajärjestöjen äänestyksissä.

Viimeisen neljän vuoden aikana Israelin vastustus oli melko maltillista ja tehotonta, kun eurooppalaiset johtajat ymmärsivät presidentti Trumpin seisovan Israelin rinnalla, mutta Joe Bidenin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi vapautti saman tien Israelin vastaiset voimat jakamaan Jerusalemia ja luvattua maata.

Paluu vuotta 1967 edeltäneille linjoille

Jo viikkoa ennen Bidenin virkaanastujaisia, Egyptin, Jordanian, Ranskan ja Saksan ulkoministerit tapasivat 11.1. Kairossa pyrkimyksenään elvyttää Israelin ja palestiinalaishallinnon väliset neuvottelut, jotka pysähtyivät 2014. Ranskan ulkoministeriö julkaisi tapaamisesta tiedotteen, jossa oli mm. seuraavat kannanotot:

He [ulkoministerit] korostivat, että Palestiinan ja Israelin konfliktin ratkaiseminen kahden valtion ratkaisun pohjalta on välttämätön vaatimus kattavalle rauhalle alueella. He korostivat sitoutumistaan neuvoteltuun kahden valtion ratkaisuun, jolla varmistetaan 4. kesäkuuta 1967 linjoihin ja YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin perustuva riippumaton ja toimiva Palestiinan valtio, joka asuu rinnakkain turvallisen ja tunnustetun Israelin kanssa.

He korostivat Yhdysvaltojen roolia tässä yhteydessä ja ilmaisivat halukkuutensa työskennellä Yhdysvaltojen kanssa helpottaakseen neuvotteluja, jotka johtavat kattavaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan alueella, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin parametreihin, ja käynnistetään uudelleen. uskottava rauhanprosessi palestiinalaisten ja israelilaisten välillä.

He korostivat, että on tärkeää säilyttää vuonna 1967 miehitettyjen palestiinalaisalueiden rakenne, luonne ja asema, mukaan lukien Itä-Jerusalem. He muistuttivat Jerusalemin pyhien paikkojen historiallisen ja oikeudellisen tilanteen säilyttämisen tärkeydestä. Tältä osin he muistuttivat historiallisen hašemiittisen huoltajuuden merkitystä Jerusalemin pyhissä paikoissa.

Saman linjauksen esitti YK:n pääsihteeri António Guterres “palestiinalaisten luovuttamattomia oikeuksia” käsittelevän komitean avausistunnossa New Yorkissa 4.2.:

Yhdistyneet Kansakunnat on edelleen sitoutunut tukemaan palestiinalaisia ja israelilaisia konfliktin ratkaisemisessa Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien, kansainvälisen oikeuden ja kahdenvälisten sopimusten pohjalta ja toteuttamaan vision kahdesta valtiosta – Israelista ja Palestiinasta – jotka elävät rinnakkain rauhassa ja turvallisuudessa tunnustettujen rajojen sisällä, vuotta 1967 edeltävien linjojen perusteella.

Mistä sitten on kysymys, kun puhutaan ”vuotta 1967 edeltäneistä linjoista”?

Kyseessä on kesäkuussa 1967 käydyn ns. Kuuden päivän sotaa edeltävä tilanne, jossa Jordania mietitti vuoden 1948 itsenäisyyssodan jäljiltä Länsirantaa – eli Juudeaa ja Samariaa – sekä Itä-Jerusalemia. Samat miesvoimaltaan ja aseistukseltaan ylivoimaiset arabiliittolaiset – Jordania, Egypti, Syyria ja Irak – jotka yrittivät tuhota juutalaisvaltion 1948, hyökkäsivät ilman Israelin aggressiota Israeliin ja tulivat kuin ihmeen kaupalla Israelin lyömiksi.

Nyt kansainvälinen yhteisö siis haluaa antaa Israelin v. 1967 Jordanialta valloittamat alueet palestiinalaisille, ja jakaa Jerusalemin niin, että sen vanha kaupunki, itkumuuri ja juutalaiskorttelit mukaanlukien siirtyisi osaksi palestiinalaisten pääkaupunkia. Uskon, etten ole ainut, joka ajattelee, ettei moinen idea tule koskaan toteutumaan.

Hyökkäys sai ICC:n vaan ei Bidenin tukea

Helmikuun alussa Israel-vihamielisiin toimijoihin liittyi myös Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin ICC sen ilmoittaessa ryhtyvänsä syyttämään Israelia Länsirannalla, Gazassa ja Itä-Jerusalemissa v. 2014 väitetyistä sotarikoksista. Israel on kiistänyt sekä rikokset että ICC:n toimivallan ja myös USA on kritisoinut ICC:n päätöstä poliittiseksi, koska Israel ei ole tuomioistuimen jäsen eikä Palestiinalaishallinto ole valtio, mitkä olisivat normaaliolosuhteissa perusedellytykset asian saamiseksi vireille tuomioistuimessa.

Yllättävää näiden kannanottojen jälkeen on ollut se, ettei Bidenin hallinto ole noussut tukemaan EU:n, YK:n ja ICC:n piiristä nousseita vaatimuksia paluusta 1967 rajalinjoille. Yleisesti on arvioitu, että Bidenin kausi olisi käytännössä Obaman kolmas kausi, mutta ainakin ensimmäisten kannanottojen suhteen se näyttää yllättäen Israelin näkökulmasta huomattavasti suosiollisemmalta kuin Obaman politiikka, jonka Israelin vastainen huipentuma oli veto-oikeuden käyttämättä jättäminen YK:n turvallisuusneuvostossa 23.12.2016 – vain alle kuukausi ennen virkakautensa päättymistä – liittyen Israelin tuomitsevaan päätöslauselmaan 2334, jonka kohta 1 kuuluu seuraavasti:

Turvallisuusneuvosto uudelleen vahvistaa, että Israelin perustamilla siirtokunnilla vuodesta 1967 lähtien miehitetyllä palestiinalaisalueella, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ei ole oikeudellista pätevyyttä ja että ne ovat kansainvälisen oikeuden mukaan räikeitä rikkomuksia ja merkittävä este kahden valtion ratkaisun saavuttamiselle ja oikeudenmukaiselle, kestävälle ja kattavalle rauhalle.

Kirjoitin tarkemmin Obaman Israel-suhteesta 31.12.2020 otsikolla Miksi Obama vääristelee Israelin historiaa.

Harva rohkeni odottaa, että Biden tekisi näin suuren pesäeron Obaman politiikkaan. Yhdysvaltojen uusi ulkoministeri Anthony Blinken vahvisti senaatin nimityskuulustelussa tammikuun alussa suurlähetystön pysymisen Jerusalemissa. Senaatti vahvisti 4.2. äänin 97-3 pysyvän rahoituksen Jerusalemissa olevalle lähetystölle, joten sen sijainti on nyt toistaiseksi turvattu. Lisäksi USA:n ulkoministeriö julkaisi välittömästi ICC:n päätöksen jälkeen lausunnon, jossa se syytti ICC:tä perusteettomista yrityksistä käyttää lainkäyttövaltaansa Israelia vastaan.

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu esitti 6.2. päättäväisen vastalauseen ICC:n päätökselle:

Kun Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Israelia tekaistujen sotarikosten vuoksi – se on puhdasta antisemitismiä. Tuomioistuimen, joka perustettiin estämään natsien toteuttaman holokaustin kaltaisia hirveyksiä, tähtäimessä on nyt ainut juutalaisvaltio.

Ensinnäkin se väittää törkeästi, että kun juutalaiset elävät kotimaassaan, se on sotarikos. Toiseksi se väittää, että kun demokraattinen Israel puolustautuu terroristeja vastaan, jotka murhaavat lapsiamme ja ampuvat raketteja kaupunkeihimme, me teemme toisen sotarikoksen.

Kuitenkin Kansainvälinen rikostuomioistuin kieltäytyy tutkimasta brutaaleja diktatuureja, kuten Irania ja Syyriaa, jotka tekevät kauhistuttavia julmuuksia lähes päivittäin.

Israelin pääministerinä voin vakuuttaa teille tämän: Taistelemme tätä oikeuden vääristymistä vastaan kaikin voimin!

Voit katsoa Netanyahun tunteikkaan lausunnon alla olevalta videolta.

ICC:n kolmen syyttäjän toimesta tapahtunut mandaattimäärittely nähdään laajalti kansainvälisen yhteisön tukemana poliittisen manööverinä vahvistaa palestiinalaisten valtiopyrkimyksiä ja tahtotilaa saada Itä-Jerusalem omaksi pääkaupungikseen. Eurooppalaisittain yllättävää ja ilahduttavaa on ollut nähdä myös Saksan, Itävallan, Unkarin ja Tsekin valtiojohdon esittämä kritiikki ICC:n päätöstä vastaan. Suomi ei tienkään halunnut ottaa asiaan kantaa.

Vain muutama päivä ICC:n päätöksen jälkeen tuomioistuimelle nimitettiin uusi pääsyyttäjä ja virkaan nousee kesäkuussa brittiläinen Karim Khan, joka saa ensi töikseen Israel-syytteet hoidettavakseen. Karim Khanin historia on hämmentävän ristiriitainen, eikä ICC:n 123 jäsenmaata kyennyt tekemään hänen nimittämisestään yksimielistä päätöstä vaan Khan voitti paikan saatuaan 72 ääntä eli jäsenmaiden enemmistön puolelleen vasta toisessa äänestyksessä. Khan on opiskellut ja opettanut islamilaista lakia ja toiminut syyttäjänä ja lakimiehenä mm. entisen Jugoslavian, Ruandan ja Kamputsean sotarikosoikeudenkäynneissä.

Huomioitavaa Bidenin suhteen kuitenkin on, että hän ajaa aktiivisesti kahden valtion mallia ja vastustaa Länsirannan siirtokuntia, mutta kesällä 2020 julkaistussa demokraattipuolueen vaaliohjelmassa todettiin, että Jerusalem tulisi säilyttää yhtenäisenä. Lisäksi Biden on ilmoittanut pyrkivänsä takaisin ns. Iran-diiliin eli JCPOA-sopimukseen, josta presidentti Trump irtautui toimikautensa alkupuolelle. Biden on kuitenkin ilmoittanut sopimukseen paluun ja talouspakotteiden purkamisen ennakkoehdoksi, että Iran sitoutuu noudattamaan täysimääräisesti sopimuksen ehtoja.

Kansalaisjärjestöt ja media Israelin kimpussa

Valtiolliset ja poliittiset tahot eivät valitettavasti ole ainoita, jotka ovat alkuvuodesta hyökänneet Israelin kimppuun. Vasemmistolainen israelilainen ”ihmisoikeusjärjestö” B’Tselem julkaisi 12. tammikuuta lausunnon, jossa se kutsui Israelia apartheid-valtioksi ja juutalaisen ylivallan käyttäjäksi. Linjalleen uskollisena Helsingin Sanomat julkaisi jo 11.1. uutisen otsikolla Vaikutusvaltainen järjestö alkoi kutsua Israelia ”apartheid-hallinnoksi” – onko kuvaus osuva? HS:n artikkelin laajuus ja ajoitus paljastavat lehdellä olevan hyvät ja syvät yhteydet tähän ”vaikutusvaltaiseen ihmisoikeusjärjestöön”, koska muuten sen syväluotaavaa artikkelia ei olisi voitu julkaista päivää ennen B’Tselemin julkaisemaa pitkää tiedotetta.

HS:n väite, että B’Tselem olisi vaikutusvaltainen, pitää paikkansa. V. 2020 järjestön saama rahoitus oli yli 2 miljoonaa euroa pelkästään ulkomaisilta rahoittajilta, joista enemmistö edusti eurooppalaisia hallituksia. Israelissa toimivia kansalaisjärjestöjä tutkivan NGO Monitorin julkaisemalta rahoittajalistalta löytyvät mm. UNICEFin ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n lisäksi Euroopan Unioni, Ruotsin, Sveitsin, Tanskan, Hollannin, Norjan, Ranskan ja Ison-Britannian hallitukset, Ford Foundation, Ruotsin ja Tanskan luterilaisten kirkkojen avustusjärjestöt, suuri amerikkalainen katolinen avustusjärjestö Catholic Relief Services jne.

Jos katsoo avoimin silmin Kairossa pidetyn ulkoministerikokouksen ja B’Tselemin lausunnon ajankohtaa, ei voi välttyä ajatukselta tarkasta koordinoinnista, jotta Israel saataisiin huonoon valoon ja Jerusalemia päästäisiin vihdoin jakamaan. Nämä ulostulot yhdessä maailman kritiikittömän median ja seuraavien viikkojen aikana toteutuneiden YK:n pääsihteerin ja ICC:n kannanottojen kanssa kertovat laajasta maailmanlaajuisesta hyökkäyksestä juutalaisvaltiota kohtaan.

Kirkot aktiivisia Israel-vastaisuudessa

On hämmentävää, joskaan ei enää uutinen, että myös monet suuret kirkot avustusjärjestöineen ovat aktiivisesti mukana Israel-vastaisessa toiminnassa, ja on yhä selvempää, että niiden toimintaa ja kannanottoja koordinoi Kirkkojen Maailmanneuvosto (KMN), jonka lausunnot ja toimenpiteet mm. Israelia vastustavan boikottiliikkeen puolesta ovat saaneet jalansijaa myös Suomen luterilaisessa kirkossa ja Kirkon Ulkomaanavussa. Kirjoitin KMN:n  Israel-vastaisuudesta 14.6.2020 otsikolla Kirkkojen maailmanneuvosto Israel-boikotin airueena.

Alkuvuoden tapahtumien ketju paljastaa myös Kirkkojen Maailmanneuvoston osallisuuden Israelia vastaan kohdistuvassa koordinoidussa hyökkäyksessä erityisesti B’Tselemin käynnistämän apartheid-teeman ympärillä. KMN:n kansainvälisten asioiden neuvoston edustaja ja entinen Etelä-Afrikan kirkkojen neuvoston pääsihteeri pastori Frank Chikane esiintyi 6.2. pidetyssä webinaarissa ja syytti Israelia paitsi apartheidista mutta myös siitä, että se tappaa palestiinalaisia päivittäin. Lähtökohtaisesti webinaarissa käsiteltiin Jerusalemin ja Palestiinan patriarkkana vuosina 1987–2008 toimineen palestiinalaisen roomalaiskatolisen piispan Michel Sabbahin elämää. Seuraavassa otteita pastori Chikanen puheesta, jonka lukuista juutalaisjärjestön ovat laajalti tuominneet:

Olen vakuuttunut siitä, että he [palestiinalaiset] ovat tekemisissä samojen demonien kanssa kuin me Etelä-Afrikassa, paitsi että heidän tapauksessaan demonit ovat kutsuneet monia muita demoneja tekemään kamppailun paljon vaikeammaksi tässä tilanteessa. Olen samaa mieltä patriarkan kanssa siitä, että asiat ovat melkein kuin koko maailma vastustaisi palestiinalaisia. Kukaan ei välitä. Ihmisiä tapetaan joka päivä.

Kirkkojen kansainvälisten asioiden komission välittäjänä [moderator] saan päivittäin raportteja Palestiinassa tapahtuvista tapahtumista ja olen sanonut mielessäni, että siksi en koskaan halua olla Jumala, koska Jumala näkee tämän asian joka päivä, joka minuutti, joka tunti ja kysymys on, kuinka maailma voi tarkkailla tätä eikä tehdä mitään. Siksi patriarkka sanoo, että koko maailma näyttää tekevän salaliittoa heitä vastaan, joten haluan vain sanoa muutamia tapoja siitä, mitä meidän pitäisi tehdä, koska tämä on kriittistä.

Meidän on saatava liikkeelle – ja tämän opimme Etelä-Afrikasta – globaali yhteisö tavalla, jolla apartheidin vastainen liike saatiin liikkeelle. He saivat kunkin maan kansalaiset ottamaan kohteekseen ​​omat maansa. He saivat kansalaisyhteiskunnan ja yhteiskuntien yhteisöt sanomaan, että tätä pahaa ei voida sallia ja YK:n tulee julistaa apartheid rikokseksi ihmiskuntaa vastaan.

Kokemus ja tieto Israelista ja palestiinalaisten kokemuksista on, että mitä nyt koetaan, on apartheidin pahin muoto. He ovat nyt käyneet läpi lakeja, rakenteita, tapoja, joilla he erottavat toisistaan ​​jopa palestiinalaiset, ja että meidän pitäisi saada YK julistamaan Israelin politiikka rikokseksi ihmiskuntaa vastaan.

Meidän on päästävä Eurooppaan etenkin kristittyjen veljiemme ja sisariemme kanssa sanomaan heille, että juutalaisia ​​vastaan ​​tehtyjä menneisyyden syntejä ei pidä käyttää keinona ja syynä sallia enemmän syntejä ja tehdä niitä palestiinalaisia vastaan.

Meidän on alettava sanoa niille, jotka tukevat Israelia sen raakuuksissa palestiinalaisia kohtaan, että Palestiinan kansan verta tullaan vaatimaan heiltä, ​​koska he tekevät yhteistyötä antamalla tämän järjestelmän jatkua, ja uskon, ettei mikään voima, ydinaseet eikä parhaimmatkaan aseet estä meitä voittamasta taisteluamme.

Voit katsoa pastori Chikanen puheen alla olevalta videolta 17:30 min. kohdasta.

Palestiinalaishallinto edustaa todellista apartheidia

Tämä B’Tselemin ja pastori Chikanen käyttämä apartheid-kortti, jota mm. entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on nostanut esiin kritisoidessaan Israelia, on mitä irvokkain väite juutalaisvaltiosta, jossa elää rinta rinnan lähes 7 miljoonaa juutalaista ja n. 2 miljoonaa arabia. Arabiväestön edustajia istuu maan parlamentissa ja onpa arabituomari ollut korkeimman oikeuden jäsenenä lähettämässä Israelin juutalaista presidenttiä vankilaankin.

Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas sen sijaan on todistetusti visioinut, että ”lopullisessa ratkaisussa emme tule näkemään ensimmäistäkään israelilaista – siviiliä tai sotilasta – omassa maassamme”. Voit lukea Reutersin uutisen presidentti Abbasin 2013 pitämästä lehdistötilaisuudesta täältä. Tämän palestiinalaisen apartheid-politiikan johdosta juutalaiset eivät saisi asettua asumaan eli perustaa siirtokuntia Länsirannalle, eli Juudeaan ja Samariaan, eikä Itä-Jerusalemiin.

Nyt on Israelin ystävien myös aika ryhtyä käyttämään apartheid-korttia, kun Israelia vastaan esitetään vastaavia syytöksiä. Se, että Israel on rajoittanut palestiinalaisten vapaata liikkuvuutta perustuu yksinomaan turvallisuusnäkökohtiin. Esim. Länsirannan ympärille rakennettu muuri/aita vähensi palestiinalaisten Israelin puolella tekemän terrori-iskut jopa tuhansista vuosittaisista vain muutamiin kymmeniin.

Sakarjan kirjan (12:3) mukaan Jerusalem tulee jossakin vaiheessa olemaan raskas kivi kaikkien kansojen tiellä, ja ne, jotka käyvät siihen kiveen käsiksi, satuttavat itsensä. Yhdysvallat on toistaiseksi ollut viimeinen lukko estämässä modernien hamanien Israel-vihaa ja meidän tulee rukoilla, että tämä asiaintila jatkuisi edelleen.

Rukoillaan ystävät rauhaa Jerusalemiin ja siunataan Israelia ja juutalaista kansaa, mutta meidän tulee myös kristittyinä haastaa ja oikaista kirkkojemme edustajia, kun he esittävät valheellisia ja Raamatun vastaisia väitteitä Israelista, etteivät he aiheuttaisi itselleen harmia koskiessaan Jumalan silmäterään.