Pispalan kirkossa pääsee pian matkalle menneisyyteen, kun vanhan Harjun kappelikirkon (1639–1858) esineistöä tuodaan nähtäväksi Harjun perinneviikon näyttelyyn.
Näyttely Paluu juurille – Harjun elämää 1600-luvulta eteenpäin on avoinna Pispalan kirkossa viikon ajan 17.5.–24.5.2026 kello 12–18. Näyttelyn lisäksi viikon aikana järjestetään historiaan liittyviä tapahtumia ja luentoja. Tapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy.
– Näyttely on varmasti antoisa kaikille historiasta kiinnostuneille. Näyttely kertoo paitsi aikoinaan alueella sijainneesta kappelikirkosta, myös laajemmin Harjun alueen ja Länsi-Tampereen historiasta ja elämästä, sanoo Harjun seurakunnan johtava kappalainen Leena Jalkanen.
Harjun kappelikirkko sijaitsi vuosina 1639–1858 Tohlopin kylässä, nykyisen Tampereen Raholan alueella. Kirkon paikka on edelleen muistokivellä merkittynä Nokiantie 22:n kohdalla, Gaddin kappelin vieressä, Harjun koulutalon pihapiirissä.
Kun kappelikirkko vuonna 1858 purettiin sen huonon kunnon vuoksi, kirkon esineitä siirrettiin Nokialle ja Ylöjärvelle. Aikojen saatossa takaisin Harjuun on saatu kappelikirkon saarnatuoli ja krusifiksi, jotka ovat nykyisin käytössä Pispalan kirkon kirkkosalissa.
Nyt muita kappelikirkon esineitä on jäljitetty yli vuoden ajan. Tampereen museoiden kokoelmasta löytyi kappelikirkon jalkapuu, vanha kirkonkello ja rahakirstu, jotka saadaan museosta viikon ajaksi lainaan Pispalaan.
Naapuriseurakunnista Nokialta ja Ylöjärveltä on tulossa muun muassa pukumiekkoja, ehtoolliskannu, tiimalaseja ja messukasukka, jotka oletettavasti ovat peräisin vanhasta kappelikirkosta. Suomen kansallismuseosta puolestaan saadaan valokuvia Harjun alueelta tehdyistä rahalöydöistä.
Näyttely yhteistyön tulosta
Aloite näyttelyn järjestämiseen tuli kotiseutuyhdistyksestä, Epilä-seurasta, josta otettiin yhteyttä Harjun seurakuntaan. Seuran puheenjohtaja Heikki Välimäki oli oman kirjaprojektinsa myötä huomannut, että tietoa Harjun kappelikirkon esineistöstä oli niukalti.
– Oli oikeastaan pakko lähteä selvittämään tätä asiaa. Ja innostava tutkimusretki tämä on ollutkin. On ollut mielenkiintoista havaita, kuinka pitkän matkan kirkko on meidän rinnalla kulkenut – jo ennen kappelikirkon olemassaoloa ja sen jälkeen, kuvailee Välimäki.
Perinnemessuun voi pukeutua aikakauden mukaisesti
Viikko alkaa juhlallisesti perinnemessulla, johon osallistujat voivat halutessaan pukeutua ”wanhan ajan” tyyliin. Messun liturgina on pastori Miro Vatajaniemi, ja messu kulkee ainakin osittain vanhalla messukaavalla.
– Messun saarna perustuu 1700-luvulla vaikuttaneen teologi August Hermann Franken saarnaan. Tuohon aikaan saarnat olivat varsin toisenlaisia, ja kestoltaankin tunnin mittaisia. Perinnemessussa saarnasta kuullaan kuitenkin lyhennetty versio, lupaa Vatajaniemi.
Messu Pispalan kirkossa alkaa sunnuntaina 17. toukokuuta kello 11, jonka jälkeen kello 12.30 on kaikille avoin näyttelyn avajaistilaisuus.
Viikon aikana kuullaan myös kaksi historialuentoa, kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine kertoo alueen historiasta luennossa ”Keitä me olemme – Harjun historiaa 1600–1800-luvulta” ja musiikintutkija Samuli Korkalainen luennoi 1700- ja 1800-lukujen kirkkolaulusta otsikolla ”Hirmuinen, milt’ei eläinten kaltainen mölinä”.
Näyttelyyn, luennoille ja muihin Harjun seurakunnan perinneviikon tapahtumiin on vapaa pääsy.
