Kirjoittanut
Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja Ristin Voitto -lehden emerituspäätoimittaja”Kun lokakuussa 1939 kansakunnan olemassaolo oli uhattuna, Paasikivi saateltiin Moskovan junaan virren Jumala ompi linnamme tahdissa. Nyt kirkot ovat kiinni. Jopa Vatikaani on lukinnut ovensa. Pappien sijasta luotamme infektiolääkäreihin. Maailma tuntuu aavistavan, että jumalat ovat vaienneet tai kuolleet, jos ovat koskaan eläneetkään. Että rukoukset eivät nyt auta. Virren sanoin vainooja on nytkin kavala ja kauhea, kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Mutta tänään laulamme, että vain tiede hänet voittaa. Ja sen tiede tulee myös tekemään.”
Näin kirjoitti kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist koronakriisiä käsittelevässä kolumnissaan 8.4.2020.
Enqvistin kolumni on avoin haaste kaikille kristityille. Se on haaste niille, jotka luottavat Raamatun ilmoitukseen ja rukouksen vaikuttavaan voimaan. Kosmologi itse ilmaisi uskovansa mieluummin tieteeseen kuin epävarmoihin jumaliin.
Kristillinen maailmankatsomus poikkeaa Enqvistin ajattelusta. Vaikka tiede syntyi juuri kristinuskon vaikutuspiirissä ja vaikka se on tuonut ihmiskunnalle paljon hyvää, kristityn perimmäinen toivo ja turva ei ole tieteessä vaan Jumalan omassa ilmoituksessa.
”Erilaisista katsomuksista ei kuitenkaan tarvitse kiistellä, sillä aika on totuuden mittari.”
Kristillisen katsomuksen mukaan elävän toivon ratkaiseva perusta on Kristuksen ylösnousemus. Pietari kirjoittaa siitä näin: ”Hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista” (1. Piet. 1:3). Elävä toivo ja Jeesuksen ylösnousemus historiallisena tosiasiana liittyvät siis yhteen. Tähän on useita syitä.
Ensinnäkin Kristuksen ylösnousemus ylittää ajallisuuden ja kuolevaisuuden rajan. Ihmisen biologinen rappeutuminen ja kuolema ovat tosiasioita. Siksi elävä toivo ei rakennu terveyden tai fyysisen kuolemattomuuden varaan vaan kantaa niiden yli.
Toiseksi Jeesuksen ylösnousemus voittaa ihmisen elämään muutakin epätoivoa tuovien asioiden voiman. Kaikki paha alistettiin pääsiäisaamun ylösnousemuksessa Jumalan ikuiseen hallintavaltaan, jota hän käyttää omien lastensa hyväksi.
Kolmanneksi Kristuksen ylösnousemus on varmistanut kaikille häneen uskoville taivaallisen rikkauden, ikuisesti kestävän omaisuuden, joka ei menetä arvoaan. Siksi myös Uuden testamentin kirjeet puhuvat elävästä toivosta viitaten aina Jeesuksen ylösnousemukseen.
Ja neljänneksi ylösnousemus varmisti sen, että myös koko luomakunnalla, tällä ihmisen saastuttamalla ja tuhoamalla planeetalla, on oleva tulevaisuuden toivo. Nyt se vaikeroi, mutta kerran se vapautetaan ja luodaan uudeksi.
Kari Enqvist ajattelee, että Jumala on kuollut ja toivo on tieteen kehittymisessä. Kristitty ajattelee, että Jeesus elää ja toivo on hänen ylösnousemuksessaan ja Raamatun lupauksissa.
Erilaisista katsomuksista ei kuitenkaan tarvitse kiistellä, sillä aika on totuuden mittari.
Jos Enqvist on oikeassa, kristityt ovat Paavalin sanoja lainatakseni kaikkein säälittävimpiä ihmisiä. Jos taas Raamattu on oikeassa, kristityt tulevat näkemään elävän toivonsa täyttymisen. Ja kaikki ihmiset tulevat tunnustamaan Kristuksen hallintavallan.
Aika siis tulee näyttämään, mikä on lopullinen totuus. Siihen saakka elämme kukin oman toivomme varassa.
Leevi Launosen radiokolumneja kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 8.45 ja 12.50.
Leevi Launosen muut blogikirjoitukset
