Radio Dein uuden päätoimittajan hengelliselle taipaleelle mahtuu iso väärinkäsitys riparista, liftarireissu tuntemattomien uskovien autossa ja uni, jossa Jumala lähestyi häntä.
Vuoden alusta lähtien Radio Dein päätoimittajana on toiminut Kai Kortelainen, jatkaen Kirsi Rostamon viitoittamalla tiellä.
Ennen päätoimittajuutta Kortelainen on ehtinyt vaikuttaa Deissä jo viisitoista vuotta ohjelmajohtajana. Tunnemme hänet radioäänenä useista eri ohjelmista, mutta millainen elämäntaival 54-vuotiaalla media-alan konkarilla oikein on takanaan?
Elämänsä ensiaskeleet Kortelainen kertoo ottaneensa Piikkiössä Varsinais-Suomessa. Perhe asui vanhassa rintamamiestalossa, jossa pieni Kai-poika eli onnellista lapsuuttaan.
− Kävin koulut kyläkoulussa. Meillä oli turvallinen yhteisö ja ilmapiiri, jossa naapuria moikattiin ja autettiin.
Kristilliset arvot ja usko iltarukouksineen tulivat Kortelaiselle tutuiksi jo varhain.
− Vanhempani olivat aktiivisia seurakuntalaisia luterilaisessa kansankirkossa. Molemmat olivat seurakunnan luottamustehtävissä, lauloivat kirkkokuorossa ja kävivät sunnuntaisin jumalanpalveluksissa, kuvailee Kortelainen seesteistä lapsuuttaan.
Ivalosta Vivamoon
Rippikoulusta tuli tärkeä virstanpylväs Kortelaisen elämäntaipaleella.
− Vanhempani ehkä ajattelivat, ettei oman seurakunnan ripari ole hirveän hengellinen. Äiti ehdottikin, että kiva rippikoulu löytyisi Kansan Raamattuseuran Vivamosta.
Kortelainen kieltäytyi Vivamosta jyrkästi, sillä eihän siellä ollut ketään tuttujakaan.
− Sitten ystäväni kysyi minulta, haluaisinko lähteä riparille Ivaloon. Ivalo kuulosti hyvältä, joten lupauduin mukaan.
− Kävi kuitenkin ilmi, että kaverini oli kuullut nimen väärin. Kyse olikin juuri Vivamosta. Näin me sitten päädyimme molemmat äitini ehdottamalle rippileirille, Kortelainen naurahtaa.
Riparilla hengellisyydestä tuli läheisempää.
− Sitä ennen minulla oli ollut lapsen usko kodin peruina, mutta se ei ollut muuttunut henkilökohtaiseksi.
Opettajan vinkkejä
Leirin jälkeen seurakuntaporukan löytyminen oli vaikeaa.
− Pienellä paikkakunnalla seurakunnan nuortentoiminta oli lähinnä lennokkikerhoilua.
Kuvioihin asettuminen jäi sillä kerralla. Lukion jälkeen Kortelaisen aikomus oli mennä kauppakorkeakouluun, mutta äidinkielen opettajan suorapuheisuus esti aikeet. Opettaja Tarja Alvajärvi tiedusteli viimeisellä tunnilla, mihin oppilaat aikoivat.
− Kenenkään muun vastauksia hän ei kommentoinut, mutta minulle hän sanoi, että mitä ihmettä Kai aiot kauppakorkeassa oikein tehdä, kun ala ei sovi sinulle ollenkaan. − Hän ehdotti, että menisin Tampereelle lukemaan tiedotusoppia. En ollut koskaan kuullut sellaisesta, mutta arvostin opettajaa, joten otin opinnoista selvää. Pian Kortelainen olikin pääsykokeissa ja pääsi heti sisään yliopisto-opiskelijaksi.
Merkillinen uni
Tampereella hengelliset asiat liukenivat elämästä. Sitten Jumala otti Kortelaisen jälleen puhutteluunsa, tällä kertaa unessa.
− Olin yksin puuttomalla kalliolla, jossa ei ollut paikkaa piiloutua. Sitten koin, että Jumala lähestyy minua.
− Iski pakokauhu. Ymmärsin, etten pysty kohtaamaan Luojaani, koska minulla ei ole hänen kanssaan välit kunnossa.
Kortelainen yritti etsiä unessa pakopaikkaa, mutta paniikki kasvoi.
− Sitten heräsin, istuin hikisenä sängyllä. Se oli minulle havahtuminen siihen, että olin juossut Jeesusta karkuun, sen sijaan että olisin tarttunut hänen käteensä.
Uskovien kyydissä
Vähän tämän jälkeen Satakunnan Kansaan kesätoimittajaksi päässyt Kortelainen liftasi Porissa Yyterin hiekkarannoilta takaisin kaupunkiin.
− Ensimmäinen auto pysähtyi ja matkan aikana kuski kysyi, olenko uskossa. Mietin muutaman sekunnin ja vastasin olevani.
− Sitten autoilijat kertoivat olevansa menossa aktiotapahtumaan. En lähtenyt mukaan, mutta myöhemmin menin yhteen tilaisuuteen, jossa Jeesus kutsui minua jälleen seuraamaan Häntä.
Tuskailu penkissä kesti hetken aikaa.
− Lopulta sanoin Jeesukselle “kyllä“. Ylleni laskeutui rauha, kuvailee Kortelainen elämänsä käänteentekevää hetkeä.
Nelijalkainen terapeutti
Tampereelle opintoihin palattuaan Kortelaisella oli kova halu löytää seurakuntayhteys. Hän osallistuikin opiskelijatoimintaan ahkerasti ja sai evääkseen rukiista raamatunopetusta.
Opiskelijaseurakunnasta löytyi myös puoliso. Tämän kanssa tiet ovat sittemmin erkaantuneet, mutta nuorena solmitusta suhteesta jäi jäljelle myös paljon hyvää ja kestävää.
− Sen seurauksena minulla on kolme aivan ihanaa, nyt jo nuorta aikuista lasta, kaksi poikaa ja yksi tyttö, joihin kaikkiin on lämmin yhteys. On jännittävä seurata, millaisia vaiheita heidän elämiensä poluille vielä mahtuukaan.
− Kun lapset ovat jo pois kotoa, talossa on yhdelle ihmiselle nyt vähän liikaakin tilaa, mutta onneksi on sentään Beni-koira. Skotlantilaiset sukujuuret omaava labradoodle osaa olla yhtä aikaa terapeutti, personal trainer ja uskollinen ystävä, Dein tuore päätoimittaja hymyilee.
Kuuntele Kai Kortelaisen haastattelu Kirsin kanssa -ohjelmassa Dei Plussasta.
Teksti: Janne Könönen, Kirsi Rostamon haastattelun pohjalta
