Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan liittyneiden yli yksivuotiaiden määrä on kasvanut lähes puolella kahden vuoden aikana. Kun vuonna 2023 seurakuntaan liittyi tammi–heinäkuun aikana yhteensä 119 vähintään yksivuotiasta jäsentä, vuonna 2025 liittyneitä oli 201.
Myös isoskoulutukseen osallistuvien määrä on noussut. Vuonna 2025 koulutukseen ilmoittautui yli 100 nuorta, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 40.
Seurakuntaan liittyneiden tilastossa eivät ole mukana alle yksivuotiaat eli vauvakasteen saaneet, vaan niihin on sisällytetty ainoastaan nuoret ja aikuiset seurakuntaan liittyneet. Osa seurakuntaan liittyneistä on rippikoulussa kastettuja.
– Parinkymmenen pappisvuoden aikana lähes jokaisen riparin yhteydessä olen kastanut yksittäisiä rippikoululaisia. Määrä on kuitenkin kasvussa. Tämän vuoden ryhmästäni peräti seitsemän 25:stä kastettiin ripariprosessin aikana, kertoo kappalainen Anna-Maija Viljanen-Pihkala.
Rippikoulut tärkeä osa nuorten elämää
Rippikoulu on edelleen vahvasti osa nuorten elämää. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutietojen mukaan vuonna 2024 rippikouluun osallistui noin 73 % ikäluokasta. Tuomiokirkkoseurakunnassa järjestettiin kesällä kymmenen rippikoulua, joissa oli mukana noin 250 rippikoululaista.
Tuomiokirkkoseurakunnan vs. seurakuntapastori ja rippikouluvastaava Taija Tiilikan mukaan moni kastamaton haluaa tulla rippikouluun, riparin myötä kastetuksi ja ryhmän mukana konfirmoiduksi.
– Rippikoulu ja rippijuhlat ovat yhä merkittäviä yhteisöllisiä tapahtumia, jotka kokoavat yhteen perheitä ja läheisiä. Samalla ne ovat hengellisiä juhlia, joissa korostuvat usko, rukous ja kristillinen kasvaminen, sanoo Tiilikka.
Isoskoulutuksen suosio kasvussa
Tuomiokirkkoseurakunnan rippileirikesän 2025 päätteeksi noin 100 nuorta on ilmoittautunut nuorten leirille ja isoskoulutukseen. Syksyllä 2024 isoskoulutukseen osallistui noin 40 nuorta.
Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyöntekijä Topi Hintukaisen mukaan toimintaan ilmoittautuneiden nuorten määrä on kasvanut monesta syystä. Viestintä pitkin kesää työntekijöiden ja nuorten välillä on ollut onnistunutta. Myös pitkäjänteinen työ nuorten ja yhteisöjen rakentamisessa on alkanut kantamaan hedelmää. Tärkeä tekijä on Hintukaisen mielestä ollut myös se, että kesän rippikouluissa on onnistuttu luomaan tunnelmaa ja antamaan positiivinen kuva seurakunnan nuorten toiminnasta.
– Varsinkin tässä ikäryhmässä on näkynyt nuorten oma kiinnostus ja halu olla mukana. Tuntuu, että nuoret kaipaavat enemmän vastauksia syvällisiin kysymyksiin. Yhteisöllisyyttä ja omaa paikkaa on aina etsitty nuorten keskuudessa. Trendit vaihtuvat, mutta seurakunta pysyy, Hintukainen toteaa.
Nuoret kaipaavat yhteisöä
Nuoret kaipaavat somekeskeisen elämän rinnalle aitoa kanssakäymistä ja oikeita ihmiskontakteja.
– Suorituskeskeisen koulumaailman, sekä sosiaalisen median keskellä, jossa pyritään näyttämään vain elämän kiiltokuvat, on nuorilla varmasti kaipuu paikkaan, jossa voi aidosti olla oma itsensä. Monelle nuorelle tuntuu olevan tärkeää kuulua yhteisöön, jossa oikeasti välitetään. Yhteisöön, jossa saa aidosti olla täysin oma itsensä, Hintukainen pohtii.
”Kun mä tulin uskoon”
Topi Hintukainen on myös huomannut nuorten omaa hengellistä kasvua seurakunnassa; nuoret ovat alkaneet hiljattain puhumaan itsestään uskovina ja kristittyinä.
– Nuorten puhuessa saattaa joskus kuulla ”kun mä tulin uskoon”. Nuoret myös puhuvat avoimemmin omasta uskostaan, uskomisen haasteista ja myös monet nuoret ovat kertoneet rukoilleensa. Näen että nuorten avoimesti uskosta puhumiseen on vaikuttanut heidän omien hengellisten ajatuksiensa esille tuominen Agricolamessun juonnoissa ja puheissa, Hintukainen kertoo.