YK julisti elokuun 22. päivän uskonnollisten vainojen uhrien kansainväliseksi muistopäiväksi

 

Kuva: absas/iStock

YK:n yleiskokous hyväksyi tiistaina (28.5) päätöslauselman, joka julistaa elokuun 22. päivän muistopäiväksi uhreille, jotka ovat kärsineet väkivaltaa uskonnon tai uskon takia.

Kokous kutsui kaikki jäsenvaltiot, Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset ja alueelliset järjestöt sekä yksityisen sektorin noudattamaan kansainvälistä päivää.

YK:n tiedotteessa todetaan, että muistopäivästä päätettiin, koska uskonnollisia yhteisöjä ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä vastaan ​​on viime aikoina kohdistunut ennennäkemätöntä väkivaltaa.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

– Yhtäkään vähemmistö uskontoon kohdistuvaa väkivallan tekoa ei voi hyväksyä, korosti Puolan ulkoministeri Jacek Czaputowicz, kuten hän esitteli luonnoksen.

Czaputowiczin mukaan kansainvälinen päivä pyrkii kunnioittamaan uhreja ja eloonjääneitä, jotka usein unohtuvat. Hän muistutti viime aikoina tapahtuneista hyökkäyksistä, kuten Uudessa-Seelannissa moskeijoihin tehdyistä iskuista, ja kristittyjen kohdistuneesta väkivallasta Sri Lankassa pääsiäisen aikaan. Hän varoitti, että viha uskonnollisia ryhmiä kohtaan voi johtaa viattomien ihmisten massiiviseen tappamiseen.

Kolmasosa maailman väestöstä kärsii jonkinlaisesta uskonnollisesta vainosta. Päätöslauselma ei liity mihinkään tiettyyn uskontoon tai vakaumukseen, vaan koskee kaikkia uskonnollisen väkivallan uhreja. Se pyrkii myös lisäämään tietoisuutta uskonnollisen monimuotoisuuden kunnioittamisen tärkeydestä.

– Toivomme, että se auttaa torjumaan vihaan liittyviä rikoksia ja uskontoon tai vakaumukseen liittyviä väkivaltaisuuksia. Toivomme sen vahvistavan edelleen uskontojen välistä vuoropuhelua, Czaputowicz totesi.

Yhdysvaltain edustaja sanoi, että viimeaikaiset traagiset tapahtumat muistuttavat kansainvälistä yhteisöä siitä, että sen on  suojeltava uskonnollisia yhteisöjä ja vähemmistöjä kaikkialla maailmassa. Hän mainitsi, että esimerkiksi Kiinassa yli miljoona uiguurimuslimia, etnisiä kazakkeja ja muita vähemmistöjä on pidätetty mielivaltaisesti leireissä.

– Emme epäröi painostaa maita uudistamaan sortavia lakejaan ja politiikkaansa, hän korosti.

Kiinan edustaja totesi, että Yhdysvaltain edustaja kohdisti perusteettoman syytteen Kiinan uskonnollista politiikkaa vastaan. Hänen mukaansa Kiinassa kansallinen perustuslaki suojelee uskonnon- ja uskonvapautta. Hän totesi, että Yhdysvaltain edustajan mainitsemat leirit eivät ole leirejä, vaan oppimiskeskuksia. Ammatti- ja koulutuskeskukset auttavat vähemmistöjä oppimaan tärkeitä taitoja ja edistämään köyhyyden torjuntaa. Hän taas syytti Yhdysvaltojen hallitusta omien alkuperäiskansojensa tappamisesta ja heidän kielensä hävittämisestä.