Päivi ja Ilkka Kastepohja Singaporessa: Lähetyskipinä kyti kauan, kuusikymppisenä tuli aika lähteä

Päivi ja Ilkka Kastepohja Singaporessa.

− Olemme halunneet mennä sinne, missä lahjoillamme ja osaamisellamme on eniten käyttöä. Siksi vuoden ajan ennen lähtöä rukoilimme, että ovi sulkeutuisi, jos Singapore ei olisi meidän paikkamme, sanovat tammikuussa Singaporeen muuttaneet Päivi ja Ilkka Kastepohja. Kuva: Annaleena Pakkanen.

Mikä sai Päivi ja Ilkka Kastepohjan lähtemään maailmalle kuusikymppisinä? Entä millaisia eväitä he antavat lähetystyötä pohtivalle?

− En ajattele, että ulkomaille muuttaminen tekee työstäni sen enempää lähetystyötä kuin aiemmin. Omasta mielestäni olen tehnyt lähetystyötä jo yli 30 vuotta, sanoo Suomesta Singaporeen tammikuussa muuttanut Ilkka Kastepohja.

Jyväskyläläiset Ilkka ja Päivi Kastepohja ovat Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) projektityöntekijöitä. Ilkka on tehnyt kristillistä mediatyötä yli 30 vuotta, joista yli 24 vuotta Sansassa ja viimeksi mediakehitysjohtajana. Päivi on työskennellyt muun muassa kouluterveydenhoitajana. Mikä sai heidät lähtemään lähetystyöhön kuusikymppisinä?

Hesp 2019 neliöbanneri

− Se on monen sattuman summa, jos sitä sattumaksi voi kutsua. Lähetyskipinä oli itänyt jo vuosia. Nyt oli aika kypsä, Päivi kertoo.

Häneltä loppuivat yllättäen työt erään oppilaitoksen terveydenhoitajana. Se pakotti miettimään tulevaisuuden uusiksi. Rakkaasta työstä luopuminen oli shokki ja teki kipeää, mutta samalla hän koki vahvasti, että Jumalalla oli varattuna jotain vielä parempaa.

Päivi kertoo asettaneensa myös itse monenlaisia esteitä lähtemiselle. Ensin lapset olivat liian pieniä, sitten hän ei voinut jättää ihanaa työtä. Kun elämä meni uusiksi, hän olikin valmis lähtemään.

− Kun Päiviltä loppuivat työt, asuntolaina oli lähes maksettu ja lapset muuttaneet pois, mietimme, mikä meitä pitelee. Samaan aikaan Sansassa pohdittiin, miten saadaan Aasian-työtä vahvistumaan. Sanoimme, että olemme käytettävissä, Ilkka kertaa.

Singapore on näköalapaikka

Oli monen tekijän summa, että Päivi ja Ilkka Kastepohja lähetettiin juuri Singaporeen. Tärkeä seikka oli kuitenkin se, että Singaporessa toimistoaan pitävä Sansan pitkäaikainen yhteistyöjärjestö TWR-Aasia tarvitsi sellaista osaamista, mitä Ilkalla oli. He ovat toimiston ensimmäiset eurooppalaiset työntekijät.

− Sansan työn kehittämisen kannalta Singapore on sijainniltaan äärimmäisen hyvä. Monet yhteistyökumppanit ovat lyhyiden ja edullisten lentojen päässä, hän kertoo.

Vastaanotto työpaikalla oli hyvä ja työt käynnistyivät vauhdilla, mutta muuten uuteen ympäristöön solahtaminen on ollut mutkikkaampaa. Työluvan saaminen oli kiven alla, sopivan ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen vaikeaa ja kaiken byrokraattisuus on vienyt voimia.

Ilkka työskentelee kaksi päivää viikossa Sansan Aasian-työn aluepäällikkönä ja kolme päivää viikossa TWR-Aasian digitaalisen median kehittämisen parissa. Päivi on muun muassa tehnyt vapaaehtoistöitä TWR:lle ja ryhtyy syksyllä työskentelemään Sansan alueellisena viestintäkoordinaattorina.

− Singaporessa on yllättänyt seurakuntien lukumäärä ja lähetystyön aktiivisuus. Mutta eihän tämä haasteeton maa ole. Täällä on niin monta rotua, kansallisuutta ja kieltä sekä raha, joka ohjaa elämää vahvasti, Ilkka summaa.

Älä lähde, jos voit olla lähtemättä

Millaisia eväitä Päivi ja Ilkka Kastepohja haluavat antaa lähetystyötä pohtivalle?

− Yksi viisas aikanaan sanoi, että jos voit olla lähtemättä, älä lähde. Monesti varsinkin nuorena ajattelee, että lähden sinne, siellä on lämmintä ja kaikki on kivaa. Kun ikää tulee lisää, on realistisempi ja turhat luulot itsestä karisevat, Päivi sanoo.

On myös tarkoin punnittava, onko taustalla oma halu vai Jumalan kutsu.

− Rehellisyys on a ja o. Toinen on Jumalan ajoitus. En epäile, etteikö Jumala aukaise ovia, mutta hänen aikatauluaan pitää odottaa. Jumala voi myös palauttaa takaisin lähtöruutuun, Ilkka muistuttaa.

Hän matkusti aikanaan ahkerasti Venäjällä, jossa Inkerin kirkko aloitteli radiotyötä. Hän koulutti, konsultoi ja rakensi studioita Siperiaa myöten. Nykyiseen työkenttään kuuluu useita maita ja yhteistyökumppaneita.

− Me suomalaiset olemme suoria ja asiakeskeisiä ja meidän täytyy oppia toimimaan aasialaisittain. Vanha venäläinen sanonta, että voidakseen elää susien kanssa täytyy oppia ulvomaan kuin sudet, toimi hyvin Venäjän-työssä. Täällä se on ehkä että täytyy oppia syöksemään tulta niin kuin lohikäärme, hän pohdiskelee.

Raha ei ratkaise vaan rukous

Päivi ja Ilkka Kastepohjalla on tukenaan noin 130 hengen ystävärengas. Myös Jyväskylän seurakunta on solminut Sansan kanssa yhteistyösopimuksen heidän työnsä tukemiseksi. Useampia tukijaseurakuntia kuitenkin kaivattaisiin.

– Seurakunnan mukana tulee talouden lisäksi aina rukous. Täällä tajuaa, että rahalla ei asioita ratkaista. Loppupelissä kyse on henkivaltojen tappelusta ja ”sapelinkalistelusta”. Että ihmiselle kirkastuu evankeliumi, siihen tarvitaan paitsi sitä, että ihminen on kuullut hyvän uutisen, myös paljon rukousta, Ilkka muistuttaa.

Ensimmäiset neljä kuukautta ovat osoittaneet, että töitä on niin paljon kuin vain ehtii ja jaksaa tehdä. Työmatkoja on ollut jo Indonesiaan ja Thaimaahan.

– Olen ihmetellyt, miten pienillä budjeteilla tapahtuu niin uskomattoman paljon, usein ulkoisen paineen ja vainonkin keskellä. Aasialaisilta kumppaneiltamme löytyy intoa kertoa evankeliumin muutosvoimasta, ja vastakaikua tulee. Kuuntelijat eivät hae ensisijaisesti teologista tai eettistä oppia vaan apua oman elämänsä murheisiin, Ilkka kiteyttää.