Vapaakirkon lähetysjohtaja: Hallituksen lakiesitys vaikeuttaisi lähetystyötä tulevaisuudessa

Vapaakirkon lähetysjohtaja Nanna Rautiainen toteaa, että toteutuessaan lakiesitys asumisperusteisesta sosiaaliturvasta heikentäisi lähetystyöntekijöiden asemaa pitkällä tähtäimellä. Kuva: Karoliina Leikkari

Jos lakiesitys asumisperusteisesta sosiaaliturvasta tulisi voimaan, sillä ei olisi Vapaakirkon lähetysjohtajan mukaan välitöntä vaikutusta kirkkokunnan nykyisiin lähetystyöntekijöihin. Pitkällä tähtäimellä se vaikeuttaisi lähetystyötä.

Hallituksen asumisperusteista sosiaaliturvaa käsittelevässä lakiesityksessä (HE 188/2018 vp) ehdotetaan muun muassa, että ulkomaille lähetetyt lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät rinnastettaisiin Suomessa asuviin enintään viiden vuoden ajan. Sen jälkeen heidän pitäisi palata Suomeen vähintään puoleksi vuodeksi pysyäkseen Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Vapaakirkon lähetysjohtaja Nanna Rautiainen kommentoi, että alussa kotimaankausi on jopa suositeltua, mutta jatkossa pitkät vierailut Suomessa ovat harvoin mahdollisia.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

– Suosittelemme, että lähetystyöntekijämme tulevat kotimaanjaksolle pidemmäksi aikaa (6–12 kk) erityisesti ensimmäisen työkauden jälkeen vahvistamaan sidoksia niin lähettäjiin, seurakuntiin kuin suomalaiseen yhteiskuntaankin. Mutta kun työ kohdemaassa on vakiintunut, vain lyhyemmät vierailut kotimaahan parin vuoden välein ovat mahdollisia. He ovat silti säilyneet Suomen sosiaaliturvan parissa, koska heillä on suomalainen työnantaja.

Rautiainen toteaa, että lähetystyössä ulkomaankomennukset voivat luonnollisesti kestää pitkään. Työtehtävät kun vaativat paikallisen kielen ja kulttuurin hyvää tuntemusta.

– Hallituksen esittämä viiden vuoden aikaraja heikentäisi pitkäjänteistä ja jatkuvuutta edellyttävää työtä.

Lakiesityksellä ei toteutuessaan olisi suoraa vaikutusta Vapaakirkon tämänhetkisiin lähetystyöntekijöihin.

– Tulevaisuudessa se aiheuttaisi hankaluuksia, koska meillä on työntekijöitä, jotka esimerkiksi menettäisivät kohdemaan työ- ja asumislupansa, jos ovat yli kuusi kuukautta poissa maasta. Lisäksi lapsiperheiden, joiden lapset ovat yläkouluikäisiä tai vanhempia, olisi hankala tulla yli puoleksi vuodeksi Suomeen, koska usein kohdemaan koulujärjestelmä on niin erilainen suomalaisesta, Rautiainen kertoo.