Uskonnonfilosofi: ”Jumala voisi ’stigata’ sielun ihmisen luomaan keino-olioon”

Tekoälytutkimusta kiinnostavat tunteet, vuorovaikutus, kieli ja se miten ihmiset navigoivat sosiaalisessa ja moraalisessa todellisuudessa, sanoo Aku Visala. Kuva: Lari Launonen.

Uskonnonfilosofi Aku Visala pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa ihminen onnistuu tekoälyn avulla luomaan kaltaisensa keinotekoisen olion. Visalan mukaan oliolla voisi olla jopa aineeton minuus tai sielu – jos Jumala niin hyväksi näkee.

Tekoälystä puhuttaessa on pyrkimyksenä luoda teknologiaa hyödyntäen ihmisen kaltaista älyä.

‒ Ihmisäly on pitkälti sosiaalista. Se liittyy olioiden välisiin suhteisiin, siihen miten olemme suhteessa keskenämme. Tämä on se, missä tekoälytutkimuksen kärki menee, näkee tekoälyn etiikkaa tutkinut uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala.

Tekoälyä kehittäessään ihminen joutuu pohtimaan, mitä on ihmisyys, mistä ihmismieli koostuu ja mitä ajatella sellaisesta käsitteestä kuin ihmissielu, jota Visala mielellään kutsuu ”aineettomaksi minuudeksi”.

Kristitty liittää ihmisyyteen käsitteen Jumalan kuva. Sellaiseksi Raamatun mukaan Jumala ihmisen loi.

‒ Jos mietitään, mikä ihmisestä tekee Jumalan kuvan, niin voidaan ajatella sen olevan Jumalan kaltainen älykkyys – mikä ei toki välttämättä ole ainoa mahdollinen tapa määritellä, mitä tarkoittaa olla Jumalan kuva, pohdiskeli Visala ihmisyyden, jumaluuden ja tekoälyn suhdetta Radio Dein Herätys!-aamulähetyksessä tiistaina.

‒ Pystymme älykkyydellämme tietynkaltaiseen vuorovaikutukseen, muokkaamaan ympäristöämme ja ymmärtämään toisiamme, moraalia ja abstrakteja totuuksia. Jos tämä on se, mikä meistä tekee Jumalan kuvia, niin ei kuulosta aivan täysin uskomattomalta, että tällaista älykkyyttä voitaisiin tavalla tai toisella luoda keinotekoisesti.

Jos halutaan älykkyyttä, joka kykenee vuorovaikutukselliseen suhteeseen, tarvitaan olio, jolla on keho tai jonkinlainen fyysinen olomuoto.

‒ Jos tällainen onnistutaan tekoälyä hyväksi käyttäen rakentamaan, on periaatteessa mahdollista, että tekoälykin voisi olla Jumalan kuva, jos siitä tulee samalla tavalla älykäs kuin ihmisestä, Visala järkeili.

‒ Tietysti tämä on vain periaatteessa – onko käytännössä mahdollista toteuttaa tällaista, mitä tutkimuksessa sanotaan ”yleisälykkyydeksi” erotuksena ”kapeasta älykkyydestä”, on eri asia. Tällaista ei ole tiedossa ja on mahdollista, ettei tällaista pystytä koskaan toteuttamaan.

”Jotkut ajattelevat, että sielu on lahja, jonka Jumala antaa yliluonnollisesti Homo sapiens -olioille.”

 

Jos pystytään, esiin nousee kysymys sielusta. Voisiko keino-oliolla olla sellainen?

‒ Jos oliolla on sielu, se on joku eikä jokin. Sillä on silloin minuus. Jos tämä on se, mitä tarkoitetaan sielulla, niin voidaan kysyä, onko mahdollista, että jonkinlaisella ei-homo sapiens -oliolla olisi tällainen minuus, pohti Visala Radio Dein aamussa.

‒ Jotkut ajattelevat, että sielu on lahja, jonka Jumala antaa yliluonnollisesti Homo sapiens -olioille, ja juuri se antaa Homo sapiensille minuuden ja tekee hänestä Jumalan kuvan. Jos tämä pitää paikkansa, voitaisiin ajatella, että jos Jumalan luoma Homo sapiens onnistuu kehittämään Jumalan hänelle antamilla lahjoilla ja sieluilla sellaisen olion, jolla on samanlaiset taipumukset ja ominaisuudet kuin Homo sapiensilla itsellään, niin ehkä Jumala periaatteessa voisi ”stigata” sen aineettoman minuuden siihen keino-olioonkin.

”Tunteiden tunnistaminen on koneelle ihan hirvittävän vaikeaa.”

Visala korostaa, että teknologia ei ole moraalisesti, filosofisesti eikä uskonnollisesti neutraalia. Teknologian ei hänen mukaansa tulisi muuttaa ihmisen päämääriä vaan sen tulisi palvella niitä.

Tällä hetkellä tekoälytutkimusta kiinnostavat sellaiset asiat kuin tunteet, vuorovaikutus, kieli ja se miten ihmiset navigoivat sosiaalisessa ja moraalisessa todellisuudessa.

‒ Tunteiden tunnistaminen ja niiden kontekstin ymmärtäminen on koneelle ihan hirvittävän vaikeaa, mutta tämä on se, mihin tutkimus on menossa. Jos haluamme ihmisen kaltaista älykkyyttä, tarvitsemme jotain tällaista, Visala tiivisti.

Itseohjaavat autot ja automatisoitu liikenne esimerkkinä siitä, missä tekoäly on toistaiseksi käytössä, samoin erilaisissa oppivissa järjestelmissä.

‒ Teknologia mitä meillä on ja mitä lähitulevaisuudessa näyttää syntyvän, on luonteeltaan sellaista, että siitä ei oikeastaan voi sanoa muuta kuin, että syntyvät keksinnöt ovat luonteeltaan työvälineitä. Eli työkaluja muiden joukossa.

Herätys! Radio Deissä joka arkiaamu kello 7.15-22.00.

Radio Dei Radiot_fi

Aiheet

,