Dosentti Olli-Pekka Vainio: ”Kristus voisi syntyä avaruusolennoksi”

Matemaattisten aineiden opettaja Jasu Markkanen, dosentti Olli-Pekka Vainio ja dosentti Aku Visala keskustelevat Apologiaforumissa Ryttylässä. Kuva: Harri Turunen

NASAn tutkijana viime vuonna Yhdysvalloissa työskennellyt dosentti Olli-Pekka Vainio ei pitäisi mahdottomana, että joku Kolmiyhteisen Jumalan persoonista ottaisi itselleen avaruudessa elävän toisen sivilisaation jäsenen muodon.

Olli-Pekka Vainio hämmästytti puheillaan viikonloppuna pidetyn Apologiaforumin osallistujia Kansanlähetysopistossa Ryttylässä. Tapahtuman teemana oli teknologia ja Vainion puheen otsikkona ”Avaruususkovaisia”.
Helsingin yliopiston dogmatiikan yliopistonlehtorina työskentelevän Vainion mielestä kysymys on ”pelastusekonomiasta”. Tämä tarkoittaa, että jos Alfa Centaurissa olisi asukkaita, jotka ovat langenneet syntiin niin kuin Maan asukkaat, kaikkien olentojen Luoja todennäköisesti ryhtyisi pelastustoimiin.
Koska hän pelasti ihmiskunnan syntymällä ihmiseksi, hän voisi toimia samalla tavalla myös muualla universumissa elävien olentojen kohdalla.
Kissat eivät sen sijaan ole syntisiä ja siksi Jumalan ei tarvitse syntyä kissaksi, Vainio pohdiskeli.
Kysymykseen, pitäisikö avaruudessa tehdä lähetystyötä hän vastasi sanomalla, että sitä tehdään jo. Avaruusasemille viedään pyhitetyt ehtoollisaineet ja siellä nautitaan ehtoollista seurakuntiin muodostettujen etäyhteyksien avulla.
Vainiolta ilmestyy heinäkuussa teologisia näkökulmia kosmologiaan käsittelevä teos Cosmology in Theological Perspective (Baker). Kirja käsittelee ihmisen paikkaa ja merkitystä universumissa.

Reunoilla hiipii hirviöitä

Opettaako kristinusko, että ihmiset ovat ainoita ruumiillisia älyllisiä olentoja universumissa? Olli-Pekka Vainion mielestä tällaisia mielipiteitä kyllä esiintyy, mutta ne eivät ole kristinuskon historiallista valtavirtaa.
Ekumeenisten kirkolliskokousten ajalta asiasta ei ole yhtään kannanottoa, eivätkä keskeiset teologit pidä asiaa merkittävänä.
Vainio juoksutti Raamatusta ja kirkkohistoriasta esimerkkejä ajattelijoista, joiden mielestä kosmoksessa saattoi olla paljon ihmiselle toistaiseksi tuntematonta todellisuutta.
Hän näytti vanhaa karttaa, jonka keskelle oli kuvattu Jerusalem ja ylle Kristus. Reunoilla hiipii hirviöitä ja omituisia pikkuhassutuksia.
‒ Myös kaikki omituinen on Kristuksen vallan alla, Vainio kuvasi kartanpiirtäjien ajattelua.
Hän kertoi todennäköisyyslaskelmista, joilla on yritetty selvittää Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuutta. Yhden laskutavan mukaan Linnunradalla voisi olla 250 sivilisaatiota. Toisen laskelman mukaan koko tunnetussa universumissa ei ole elämää muualla kuin Maassa.
‒ Kun tarkastelee universumia, näyttää siltä, että Jumala luo myös sellaista, joka ei ole välttämätöntä.
‒ Kristillinen jumalausko ei tue eikä vahvista elämää maan ulkopuolella. Jos sellaista olisi, tämä ei olisi teologinen eikä kristologinen ongelma, Olli-Pekka Vainio summasi.

Elämä artikkeli, kestotilaustarjous

Ihanneihmistä etsimässä

Tekoälyn kehittäminen on opettanut ihmiselle valtavasti ihmisen älykkyyden monimutkaisuudesta, uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala totesi tekoälyn etiikkaa käsitelleessä luennossaan.
Ihmisen älykkyys on sosiaalista, emotionaalista ja moraalista. Ihminen käyttää mielen eri järjestelmiä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen.
Älykkyys edellyttää myös kehoa ja kieltä.
‒ Ihmismieli on automaattisten toimintojen ja tietoisten toimintojen yhteispeliä, Visala totesi.
Tekoälyä kehittäessään ihminen joutuu pohtimaan, millainen on ihanteellinen ihminen. Kristillisen näkemyksen mukaan ihmisen ideaali on ruumiillistunut Jeesuksessa.
‒ Häntä ei leimaa ensisijaisesti superälykkyys, vaan viisaus, rakkaus, myötätunto ja uhrautuminen. Näissä tekoäly ei pärjää.
Visalan mielestä teologien tulisi tuoda tekoälykeskusteluun mukaan kysymys ihmisyyden ideaalista.
‒ Teknologia ei ole moraalisesti, filosofisesti eikä uskonnollisesti neutraalia. Teknologia ei saa muuttaa meidän päämääriämme, vaan teknologian on palveltava niitä, Aku Visala kiteytti.
Kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Päivi Räsänen nosti lääketieteen etiikkaa käsittelevässä puheessaan esille perinnöllisten sairauksien kantajien oikeuden elämään.
‒ Heidän ihmisarvonsa on täsmälleen sama kuin jokaisen terveen ihmisen. Lapsen syntymään liittyy aina sairauden ja vamman riski. Sairauksien ja vammaisuuden ehkäiseminen ja parantaminen on lääketieteen ydintarkoitus, ei sairaan tai vammaisen yksilön elämän lopettaminen.
Räsäsen mielestä jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo perustuu siihen, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.
Räsänen lainasi kuuluisaa ajatusta kirkkoisä Augustinukselta: ”Sinä olet luonut meidät itseäsi varten, ja sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa.”
Joka kevät järjestettävän Apologiaforumin järjestävät Kansanlähetysopisto ja OPKO. Tapahtuma kokosi noin 150 osallistujaa.

Aiheet