Robotit tulevat – kuka päättää millaisia ne ovat?

Humanoidirobotti Pepper avustaa asiakaspalvelussa.

Robotit herättävät toiveita, pelkoja ja eettisiä kysymyksiä. Veritas Forumin kevätkausi alkaa Tampereella keinoälyn ja aivotutkimuksen parissa.

Keinoäly ja siihen liittyvät isot eettiset kysymykset täyttävät Tampereen maaliskuussa.

Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetään 14. maaliskuuta Veritas Forum, jonka aiheena on Älyn tulevaisuus: aivot, keinoäly ja ihmiskäsitykset. 

Perheniemi Rohkaisun voima

Puhujina toimivat maailman aivotutkijoiden kärkeen kuuluva Marja-Leena Linne Tampereen teknillisestä yliopistosta ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala Helsingin yliopistosta.

Linnen tutkimusryhmä rakentaa matemaattisia malleja aivosoluista ja niiden verkostoista osana EU:n rahoittamaa miljardin euron tutkimushanketta.

Visalan erikoisalaa ovat poikkitieteellisiin ihmiskäsityksiin liittyvät kysymykset, kuten tietoisuuden ja moraalin evoluutio.

Samalla viikolla Tampere-talossa järjestetään Euroopan suurin robotiikka-alan konferenssi European Robotics Forum (ERF), jossa käsitellään monipuolisesti myös eettisiä kysymyksiä.

Valmisteilla on muun muassa robottimanifesti (Robot Manifesto), josta kaavaillaan robotiikan, automaation ja keinoälyn kehittämisen ja käytön ohjesääntöä.

Tietoturva hakusessa

Yksi alan isoista kysymyksistä on tietoturva, sosiaalisen robotiikan tutkija Kimmo Vänni toteaa. Hän on Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö ja toimii Tampereen Veritas Forumin moderaattorina.

Vänni mainitsee esimerkkinä ohjelmistorobotiikan, joka louhii informaatiota. Tiedon käyttäminen rikollisiin tarkoituksiin on lisääntyvä riesa. Esimerkiksi Iso Britanniassa kyberrikollisuutta ja internet-avusteista petosrikollisuutta on jo enemmän kuin kaikkea muuta rikollisuutta yhteensä.

Kimmo Vännin toinen esimerkki nousee hoivatyöstä. Kun robotti keskustelee vaikkapa potilaiden kanssa sairaalassa, osaako se noudattaa vaitiolovelvollisuutta? Robotit on suunniteltu sellaisiksi, että ne poimivat puheeseensa sisältöjä aiemmin kuulemastaan.

‒ Pystyykö robotti nollaamaan itsensä niin, ettei se jatka seuraavan asiakkaan kanssa edellisen asiakkaan asioista? Vänni kysyy.

Humanoidi Pepper

Vänni aikoo testata asiaa lähitulevaisuudessa humanoidirobotti Pepperin kanssa, jos korkeakoululla on hankintaan varaa. Opetuskäyttöön sen saa hiukan alle 15 000 eurolla. Pepper on 120 senttimetriä korkea asiakaspalveluun suunniteltu avustaja, joka pystyy esimerkiksi ottamaan vastaan puhuttua asiakaspalautetta.

Vänni ei ole aivan varma, ovatko digitaaliset apuvälineet pelkästään hyvä asia. Jos vanhempien luokse voi lähettää robotin, jäävätkö lasten ja lastenlasten reissut vanhusten luokse tekemättä? hän kysyy.

Samaa on pohtinut myös Aku Visala. Jos robotti hoitaa lapset ja vanhukset, ihmisen ei enää tarvitse uhrata mitään. Lastenhoitoon ja vanhusten hoivaan suunnitellut robotit paljastavat ihmisestä jotakin epämiellyttävää.

‒ Korjaamme moraalisen ongelman teknisellä työkalulla, Aku Visala toteaa.

Sääntelyä kehitettävä yhteistyönä

Aivotutkija Marja-Leena Linnen mielestä keinoälyn äärellä ei silti kannata tuijottaa pelkästään uhkakuvia.

‒ Kun tekoäly on terveiden ihmisten hallussa, ei siitä ole sen kummempaa vaaraa kuin nykylaitteistakaan, tai aseista. Toisaalta tulevaisuuden tekoäly saattaa auttaa yhteiskuntaa ratkomaan monia haasteita, joita emme omien aivojemme avulla pysty ratkaisemaan. Saamme lisää kapasiteettia.

Keiden sitten pitäisi päättää siitä, miten tekoälyä kehitetään? Tämä on Linnen mielestä keskeinen kysymys, jota ratkomaan tarvitaan monien alojen edustajia. Sitä ei pidä jättää vain tekoälyeksperteille, aivo- ja kognitiotutkijoille ja poliitikoille.

Keinoälyn kysymyksiä käsitellään Veritas Forumeissa myös Helsingissä ja Turussa. Katso tarkemmat tiedot Veritas Forumeista tästä linkistä.  

 

Danielle Miettinen