Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Tiesitkö tämän testamenttiasioista?

 
Tuula Rainto

Lakimies Tuula Rainto on huomannut, että ikääntyessään ihmiset alkavat miettiä, miten testamentata omaisuutensa.

– Tietoisuus testamenttiin liittyvistä asioista on lisääntynyt. 20 vuotta sitten niistä ei juurikaan keskusteltu, nyt niistä puhutaan entistä avoimemmin, kertoo lakimies Tuula Rainto Lakiasiaintoimisto Amos Oy:stä.

Kansainvälinen testamenttilahjoittamisenpäivä 13. syyskuuta muistuttaa testamentin laatimisen tärkeydestä. Yksi keskeinen syy laatia testamentti voi olla perintöverojen minimoiminen suunnittelemalla, miten jakaa perinnön. Perintöverosta vapaasti voi jättää kenelle tahansa 20 000 euroa. Poikkeuksena on se, että leskelle saa testamentata perintöverosta vapaasti 110 000 euroa.

– Myös yleishyödyllisille yhteisöille, kuten vaikkapa Kristityt Yhdessä ry:lle, testamenttaaminen on verovapaata. Usein näille tahoille testamentin tekevät pariskunnat, joilla ei ole lapsia tai sinkkuihmiset, Tuula Rainto sanoo.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

– Yksi yleisimmistä testamentin kautta saaduista lahjoituksista on asunto. Mutta pienikin testamenttilahjoitus on merkittävä ja sillä saadaan paljon hyvää aikaan, toteaa Johanna Reinikainen, Kristityt Yhdessä ry:n toiminnanjohtaja.

– Testamenttilahjoitusten avulla voimme kertoa evankeliumia ja välittää Jeesuksen antamaa toivoa sadoille tuhansille suomalaisille Radio Dein ja Dei Plussan välityksellä, Reinikainen lisää.

Perimysjärjestyksessä lapset ensimmäisenä

Perimysjärjestyksen mukaan rintaperilliset eli lapset perivät vainajan. Heillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta. Jos haluaa jättää lasten lisäksi leskelle jotain, niin pitää tehdä testamentti. Jos avioparilla ei ole lapsia, silloin vainajan perii leski.

– Lapsettoman ja naimattoman henkilön perivät ilman testamenttia omat vanhemmat. Jos he ovat kuolleet, perijänä ovat mahdolliset sisarukset tai heidän lapsensa, Rainto selittää.

Kaukaisimmat perintöön oikeutetut sukulaiset ovat sedät ja tädit. Serkuilla ei ole enää perintöoikeutta. Ellei perittävä ole tehnyt testamenttia, eikä hänellä ole periviä sukulaisia, päätyy perintö lopulta valtiolle. Testamentilla voi huolehtia siitä, ettei omaisuus päädy valtion kassaan, vaan sillä voi tukea itselle tärkeäksi kokemiaan asioita.

Tyypillinen testamentin laatija on Rainnon mukaan pariskunta, jolla on naimisissa olevia lapsia, ja vanhemmat haluavat säilyttää omaisuuden omassa suvussaan. Varmuuden vuoksi he tekevät testamentin, jossa poissuljetaan lasten aviopuolisoiden avio-oikeus. Jos nimittäin lapselle sattuisi tulemaan avioero, voisi olla mahdollista, että osa perinnöstä menisi ex-miniälle tai ex-vävylle.

Testamentti kannattaa laatia ajoissa

Rainto on huomannut, että ikääntyessään ihmiset alkavat miettiä, miten testamentata omaisuutensa ja esimerkiksi turvata lesken asema niin, että hänen taloudellinen tilanteensa ei heikkenisi puolison kuoleman jälkeen. Vakavasti sairastunut voi myös haluta järjestellä asioitaan ennen kuin menettää oikeustoimikelpoisuutensa eli mahdollisuuden tehdä testamentti. Kolmas tilanne on esimerkiksi se, että nuorilla ihmisillä on paljon asuntolainaa, mutta myös jonkin verran omaisuutta. He alkavat miettiä, miten asiat järjestellään, jos sattuisi vaikkapa kuolemantapaus onnettomuudessa.

Testamentin laatiminen ei ole vaikeaa

Testamentin tekeminen ei ole haastava toimenpide, mutta sen täytyy täyttää tietyt lain mukaiset vaatimukset, jotta se olisi lainvoimainen. Siksi on suositeltavaa laatia se asiantuntijan kanssa, kuten lakimiehen tai asianajajan.

Teksti: Ulla Pitkänen, Anu Lehtipuun haastattelun pohjalta

* Kristityt Yhdessä ry:n sivulta voit ladata itsellesi testamenttioppaan.
* Tämä artikkeli on alun perin julkaistu radiotyön ystävien Aalloilla-lehdessä 2/2023. Tilaa itsellesi lehdestä näytenumero.

 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)