Tasa-arvo ei ole kristityille vierasta

 

Tasa-arvon päivää vietetään vuosittain 19.3. Kuva: Soili Haverisen kuva-arkisto.

Tänään liputtaen vietetty Minna Canthin ja tasa-arvon päivä muistuttaa pyrkimyksistä tasa-arvon toteutumiseen. Helpointa on aloittaa toteuttaminen omasta itsestä.

Tasa-arvolla viitataan useimmiten miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon tai samanarvoisuuteen. Väitöskirjaa sukupuolikäsitysten teologisista perusoletuksista tekevä ministerin erityisavustaja Soili Haverinen huomauttaa, että tasa-arvon määrittely ei kuitenkaan ole aina helppoa. Ihmiset tarkoittavat sillä nykyään erilaisia asioita.

– Kristityn on luontevaa hyväksyä esimerkiksi lähimmäisen rakkauden kautta helposti ymmärrettävä periaate, että tottakai samasta työstä kuuluu sama palkka naisille ja miehille, Haverinen sanoo.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

– Onkin sitten hankalampi asia, miten sukupuolten erilaisuus huomioidaan tasa-arvoasioissa, hän jatkaa.

– Feminismin suhde kristillisyyteen on sitäkin monimutkaisempi juttu.

Kristityt ja feminismi

Ensimmäisen aallon feministit vaativat yhtäläisiä oikeuksia naisille ja miehille. Liikehdinnässä oli mukana myös kristinuskoon sitoutuneita naisasianaisia, jotka ajattelivat yhdenvertaisuuden perustuvan Raamatun sanaan ihmisistä arvokkaina Jumalan kuvina.

Toisen aallon feminismi puolestaan teki pesäeroa sukupuolten välillä niin, että tuloksena oli jopa miesvihaa. Maailma alettiin nähdä miesten ehdoilla ja säännöillä toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa naiskulttuuri oli vain marginaalissa.

– Radikaalifeministien mukaan miesten ja naisten ero on erottava eikä kumppanuuteen yhdistävä tekijä. Tätä näkemystä aika hankala sovittaa kristilliseen ihmiskäsitykseen.

– Kristinuskon näkemyksen mukaan naisten ei pitäisi ajatella miehiä vastustajina tai kilpailijoina, vastakkainasettelulle ei ole tarvetta. Pikemminkin olisi pyrittävä yhteistyöhön ja rakentavaan kumppanuuteen, Haverinen muotoilee.

Kristillinen näkökulma tasa-arvosta ohjaa sukupuolia yhteistyöhön ja kumppanuuteen, toistensa täydentämiseen. Kristitty voi vaatia tasa-arvoista kohtelua ennen kaikkea itseltään.

– Nykyän etsitään monesti syyllisiä syrjintään ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Mielekäs näkökulma kristitylle voisi olla suhtautuminen lähimmäisiin rakkaudesta käsin. Ei niin, että ensisijaisesti vaatii muilta itselleen hyvää kohtelua vaan niin, että vaatii itseltään hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua muita kohtaan.