Tartuntalakiesitys ei koske uskonnollisia yhteisöjä – mutta tilanteeseen tulee todennäköisesti muutos

 

Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan kirkkotilan käyttäminen juhlapaikkana ei tee juhlasta uskonnollista. Kuvituskuva Raahen kirkosta. Kuva: Sari Savela

Lain mukaan Aluehallintovirasto ei voi rajoittaa ihmisten kokoontumista uskonnollisiin tilaisuuksiin epidemiatilanteessa. Uskonnolliset yhdyskunnat saavat itse päättää mahdollisista rajoituksista.

”Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhteisöjen järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnonharjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Jumalanpalvelusten lisäksi näitä ovat esimerkiksi messut, vesperit ja ristisaatot”, kerrotaan Aluehallintoviraston verkkosivuilla. Lain mukaan Avilla ei ole valtuuksia rajoittaa rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tilaisuuksia. Sen sijaan Avin asettamat määräykset yleisötilaisuuksista koskevat rekisteröimättömiä uskonnollisia tilaisuuksia.

Lausuntokierrokselle lähtenyt versio tartuntalain uudistamisesta ei pitänyt sisällään uskonnollisia yhteisöjä, koska perustuslakiin kirjattu uskonnonvapaus suojaa niitä.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Tilanteeseen on kuitenkin nyt tulossa muutos. Talouselämän mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), jonka alaisuuteen uskontoasiat kuuluvat, aikoo kutsua uskonnollisten yhteisöjen edustajat keskustelemaan lain soveltamisesta myös uskonnollisiin yhteisöihin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat antoivat kesäkuun alussa suosituksen jumalanpalvelusten vietosta kirkossa. Suosituksen mukaan jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin tilaisuuksiin saa osallistua yli 50 henkeä, kunhan varmistetaan turvavälitEnimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä. Myös ehtoollisen vietto on ollut mahdollista kesäkuun alusta lähtien.