Suomen Lähetysseura: Lähetystyöntekijöiden määrä ei kerro vaikuttavuudesta

 

Kuvassa etiopialainen pastori kastaa lapsen. Kuva: Suomen Lähetysseura/Sari Lehtelä

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrän tarkkailun sijaan olisi tärkeämpää kiinnittää huomiota työn vaikuttavuuteen ja tuloksiin. Tavoitteena on, että paikalliset itse ottavat vastuun työstä, todetaan Suomen Lähetysseuran tiedotteessa.

”Miten hyvä sanoma menee eteenpäin, miten kirkon osaaminen kasvaa ja miten kaikki tämä näkyy ympäröivässä yhteiskunnassa – nämä ovat niitä mittareita, joilla lähetystyön vaikuttavuutta tulisi nykyaikana mitata”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson Lähetysseuran tiedotteessa.

Suomessa julkaistaan joka vuosi tilastoja suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrästä maailmalla, ja usein ollaan huolissaan määrän vähenemisestä. Lähetystyöntekijän päämäärä on kuitenkin aina ollut tehdä itsestään tarpeeton. Tavoite on, että paikalliset kirkot ja järjestöt pystyvät kantamaan vastuun työstä itse ja ulkopuolisen avun tarve vähenee.

Perheniemi neliöb.(vuosisop.)23.3.alk. MJa

Suomen Lähetysseuralla oli vuoden 2020 lopussa 188 työntekijää, joista 118 kotimaisessa ja 70 ulkomaisessa työssä. Suurimman vastuun työstä kantoivat kuitenkin yhteistyökumppanit, kirkot ja kristilliset järjestöt maailmalla: ulkomailla työskenteli lähes 900 paikallista työntekijää Lähetysseuran hankkeissa ja tehtävissä. Eli yhteensä Lähetysseuran työtä teki 1100 ihmistä, joista vain pieni osa oli suomalaisia ulkomaantyöntekijöitä.

”Suomesta lähetettyjä työntekijöitä tarvitaan edelleen, mutta se on aina tarkan harkinnan paikka. Yhteistyökumppaniemme kanssa mietimme, mitkä ovat ne tehtävät, joihin tukea erityisesti tarvitaan”, ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen sanoo.

Tyypillisesti Suomesta lähetetään työntekijöitä asiantuntija- ja koulutustehtäviin. Aikaisemmin suomalaiset tekivät paikallisissa seurakunnissa papin työtä, nykyään paikalliset hoitavat papin tehtävät.

”Usein haasteena on kuitenkin se, että työntekijöiden koulutustaso on alhainen ja Lähetysseuralta toivotaan apua juuri koulutuksen kehittämiseen.”

”Työn omistajuus on paikallisilla ja he kertovat, mihin haluavat tukea. Listan kärkipäässä ei ole suomalaisten työntekijöiden saaminen vaan taloudellisen tuen lisäksi nimenomaan koulutus- ja asiantuntijatuki sekä yhteistyö kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Lisäksi nykypäivänä työn tehokas suunnittelu, toteutus ja seuranta vaativat sellaista teknistä osaamista, johon meiltä myös pyydetään tukea ja koulutusta”, Tero Norjanen sanoo.

Rolf Steffansonin mukaan Lähetysseura kehittää jatkuvasti mittareita, joiden avulla kerrotaan työn vaikuttavuudesta ja merkityksestä.

”Keräämme tietoa siitä, miten monta ihmistä työmme tavoittaa, miten paljon paikallisia työntekijöitä koulutetaan, miten kumppanimme huolehtivat heikossa asemassa olevista, kuten esimerkiksi vammaisista ihmisistä, tytöistä ja naisista. Haluamme kertoa siitä, miten kirkot kasvavat ja kumppaniemme työ vaikuttaa ympäröivään yhteisöön”, Rolf Steffansson summaa.

Suomen Lähetysseura tekee työtä noin sadan yhteistyökumppanin kanssa lähes 30 maassa. Lähetysseuran työ tavoitti noin 33 miljoonaa ihmistä vuonna 2020, kun mukaan lasketaan myös mediatyö, tiedotteessa kerrotaan.