”Kun seurakunnat säästävät, radio on helppo leikata pois” – Radio Deille etsitään uusia osaomistajia, mutta kanavan missiosta halutaan pitää kiinni

 

Radio Dein aamun ja päivän lähetyksissä käy paljon vieraita paikan päällä. – Ihmiset tuntuvat tulevan tänne mielellään, toimittaja Mikael Juntunen (vas.) sanoo. Kollega Ariel Neulaniemen kanssa Juntunen keskusteli viime keskiviikon aamupäivälähetyksessä muun muassa isyydestä. (Anssi Tiittanen) 

25-vuotias Radio Dei kuuluu jo melkein kaikkialla. Moni ei enää muista aikaa, jolloin kanava tuntui erikoisuudelta.

Kristillinen radiokanava Radio Dei elää 25-vuotisen historiansa suurinta muutosvaihetta. 

Kaksi vuotta sitten se muutti Ilmalan vesitornista Ruskeasuolle Mannerheimintien varteen. Koronapandemian aikana se rakensi hiljattain lanseeratun Dei Plus -palvelun. Tulevana kesänä kanavan johdossa aloittaa uusi toimitusjohtaja Sami Jalonen perustajaomistaja Kirsi Rostamon keskittyessä päätoimittajan tehtävään. 

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

 

On sanottu vaikka kuinka kauan, että radio kuolee.

 

Radio Dei pyrkii yhä enemmän olemaan myös verkossa toimiva mediatalo. Dei Plus -ympäristössä julkaistaan kanavan sisältöjen lisäksi podcasteja ja tulevaisuudessa myös kristillisiä äänikirjoja. 

– Perinteinen FM-radio on saavuttanut lakipisteensä, Sami Jalonen kuvailee. 

Deinkin kuuluvuusalueet kattavat jo 80 prosenttia suomalaisista. Moni ei edes muista aikaa, kun kanava tuntui erikoisuudelta, jopa ylellisyydeltä. 

Jalosen mukaan radiokanavat siirtyvät yhä enemmän uusiin jakelukanaviin, vaikka perinteisellä radiolla on oma vahva paikkansa. 

– On sanottu vaikka kuinka kauan, että radio kuolee, mutta ei se ole kuolemassa. Tekninen kehitys on vienyt sitä vain enemmän verkkoon. 

 

Radioalalla on viime vuosina käyty keskusteluja siitä, muuttuuko radio hiljalleen tietoverkoissa toimivaksi, verkkovälitteiseksi mediaksi. Sami Jalonen uskoo, että Ukrainan sota on muistuttanut perinteisen radion vahvuuksista. 

– Verkkopohjaisen viestinnän voi tuhota helpommin kuin radioaaltoihin perustuvan viestinnän. 

Tietoverkkoyhteyksiä voi katkaista hakkeroimalla, mutta se, että perinteinen radio lakkaa kuulumasta, vaatii lähettimien tuhoamista, mikä on paljon haastavampaa. 

Toinen perinteisen radion puolta pitävä asia on se, että suuri osa kuuntelusta tapahtuu autoissa. Niissä verkkovälitteistä mediaa kuunnellaan toki älypuhelimen kautta, mutta pääasiallinen autojen media on yhä radio. 

 

Radio Dei ei ole Kirsi Rostamon mukaan välttynyt pandemian vaikutuksilta. Yksi toiminnan kivijaloista, mainosmyynti, laihtui kristillisen tapahtumakentän hiljentymisen myötä roimasti. 

Mainosmyynti käsittää noin kolmanneksen kanavan liikevaihdosta. Kaksi kolmannesta tulee ohjelma-ajan myynneistä. 

– Nyt mainosmyynti on palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Toivoisin silti, että se vielä kehittyy, koska ohjelma-ajan myynti tullee heikkenemään tulevaisuudessa, Rostamo ennakoi. 

Yhteistyökumppaneiden, eli järjestöjen ja seurakuntien tiukkeneva talous näkyy usein nopeasti radiotoiminnassa. 

– Kun luterilaiset seurakunnat säästävät, radio on helppo leikata pois. 

Mainosmyynnin kannalta hengellisen kentän tapahtumien ohella vaalit, kuten ensi kevään eduskuntavaalit, ovat tärkeä sesonki radiokanaville. 

 

Deissä yksi tärkeistä keskustelunaiheista on kanavan missio; välittää toivoa, rakentaa yhteyttä ja kertoa Jeesuksesta luonnollisena osana elämää. 

– Toivo, yhteys, evankeliumi. Eivät ne ole sellaisia asioita, joita pitää hämmentää tai muuttaa, Sami Jalonen sanoo. 

– Tärkeä kysymys on kuitenkin se, miten maailma muuttuu ympärillämme ja mikä on meidän osuutemme ja paikkamme siinä. Emme voi syleillä koko maailmaa, vaan meidän täytyy tunnistaa yhä paremmin oma kohderyhmämme. 

Jalosen mukaan kanavan uudessa valmistuvassa strategiassa pohditaan yhä enemmän sitä, mikä on kanavan tehtäväkenttä. 

– Tuskin seuraavat 25 vuotta ovat samanlaisia kuin edelliset. Muun muassa digitalisaatio muuttaa omaa tehtäväkenttäämme. 

 

Kirsi Rostamo harmittelee sitä, että toisin kuin unelmissa kanavan alkuaikoina, Suomen hengellinen tilanne ei näytä kehittyneen suotuisasti. 

– Silloin joskus ajattelin, että nyt eläisimme jo herätyksen aikoja. Kuitenkin kaikilla mittareilla on nähtävissä lähinnä uskonnosta luopumista. 

– Yhdistelmä on häkellyttävä. Ihmisillä on paljon ahdistusta, mutta miksi he eivät löydä toivoa, vaikka se on meille evankeliumissa tarjolla, Kirsi Rostamo pohtii. 

– Tietysti tiedän, että ei herätys meistä ihmisistä ole kiinni, mutta haluan silti tehdä tätä työtä tosissani. 

 

Kanavalle etsitään myös uusia omistajia vanhojen seuraksi. Tällä hetkellä Radio Dein omistaa 60-prosenttisesti perustaja Kirsi Rostamo, loppuosan perheyritys Rolate Oy. 

Ovatko järjestöt ja yhteisöt olleet kiinnostuneita ostamaan Radio Dein? 

– En voisi ajatella, että Dei olisi yhden seurakunnan, järjestön tai kirkkokunnan omistama, Rostamo vastaa. 

– Missio on tärkein asia. Nyt etsitään esimerkiksi yrittäjiä, jotka pystyvät sitoutumaan missioon. 

 

”En ole juuri ehtinyt tehdä toimittajan työtä” 

Kirsi Rostamo suunnittelee eläkkeelle siirtymistä. Toimitusjohtajan tehtävistä jättäytyminen on askel irtaantumisen tiellä. 

– Ei tällaisista tehtävistä varmaankaan koskaan pääse täysin irti. Tulen kuitenkin varmaan muutaman vuoden sisällä jäämään tukiyhdistys Kristityt yhdessä ry:n aktiiviksi, kanavan päätoimittajana toistaiseksi jatkava Rostamo arvioi. 

Toimitukselliseen sisältöön keskittyminen mahdollistanee yhden haaveen toteutumisen. Rostamo on unelmoinut toimittajan hommista, ja uusi ohjelmasarja nähnee päivänvalon lähitulevaisuudessa. 

– Mielessäni on kymmeniä ihmisiä, joita haluan pyytää haastatteluun. (AT)