Hyvät: Raamatun myynti huimassa nousussa – erityisesti Raamatun ensi kertaa ostavien määrä lisääntynyt Elämäntaito: Antero Laukkasen hengellinen perintö: Jumala etsii sydämiä, ei staroja tai upeita ihmisiä

Konservatiiviset latinot kallistuivat Trumpin taakse

 

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vahvistui keskiviikkoaamuna. Yllättävää on ollut latinoiden merkittävä siirtymä Trumpin taakse.

LCCIU:n professori ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila ei ole yllättynyt Trumpin uudelleenvallinnasta. Tavallisten kirkossa käyvien amerikkalaisten tyytymättömyys Bidenin hallinnon politiikkaan ja kontrasti Trumpin edellisen kauden saavutuksiin ovat Ruotsilan mukaan olleet niin radikaaleja ja räikeitä, että tulos oli odotettavissa.

Erityisesti latinalaisamerikkalaisten äänestyskäyttäytymisessä nähtiin näissä vaaleissa merkittävä muutos. Latinot antoivat Trumpille 45 prosenttia äänistään. Sellaista lukua ei aikaisemmin kukaan republikaaniehdokas ole tältä ryhmältä saanut. Ruotsilla kertoo latinoiden olevan arvoiltaan hyvin konservatiivisia ja suurimaksi osaksi katolilaisia.

Perheniemi neliöb. 9.-15.12.

– Latinot tuntevat ja tietävät mitä kommunismi on, ja mitä kommunistisessa tai sosialistisessa maassa eläminen tarkoittaa käytännössä. He eivät halua mitään sellaista. He myös muistavat, miten hyvin heidän tilanteensa oli aineellisesti Trumpin aikaisemmalla kaudella, ja kuinka huonoksi se sitten muuttui Bidenin kaudella.

Euroopassa Trumpista on luotu karikatyyri, jossa hänet nähdään usein rasistina ja muukalaisvihaajana. Ruotsilan mukaan tästä olisi nyt viimein syytä luopua – ja kuunnella, mitä maahanmuuttajataustaiset latinot itse ovat Trumpista mieltä.

Luvassa oikeistopolitiikkaa

Millaisen presidentin Yhdysvallat sai? Ehdokkaiden vaaliteemat ovat olleet hyvin erilaiset esimerkiksi abortti- ja maahanmuuttokysymyksissä. Talous on noussut kuitenkin keskeiseksi teemaksi.

– Kamala Harris on luvannut perinteistä vasemmistolaista talouspolitiikkaa, varsinkin yritysveron korotusta. Niillä kustannettaisiin hyvinvointivaltion eri palveluja. Donald Trump lupaa verojen alennusta ja haluaa vapauttaa vapaan markkinatalouden tuottamaan hyödykkeitä kansalaisille, Ruotsila kuvaa eroja.

Trumpin suhtautuminen Natoon on aiheuttanut huolta Euroopassa. Ruotsilan mukaan huoli on kuitenkin turha, sillä presidentillä ei ole valtuuksia vetää Yhdysvaltoja pois Natosta.

– Suomessa on hyvin ahkerasti levitetty virheellistä tarinaa, että Trump jotenkin haluaisi vetää Yhdysvallat pois Natosta, ja Suomi kärsisi tästä.

Trump tulee jatkossakin pitämään kiinni siitä, että kaikki Euroopan Nato-maat käyttävät vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.

– Suomella on kaikkein vähiten syytä olla huolissaan, edes tästä Euroopan Nato-maiden painostuskampanjasta, koska Suomi yltää jo nyt kahden prosentin vaatimukseen, Ruotsila selventää.

Sen sijaan Yhdysvaltojen suhde Ukraina-tukeen tai Lähi-idän politiikkaan voi muuttua. Ruotsilan mukaan Trump tulee heti alkutöikseen etsimään ratkaisuja Ukrainan sodan päättämiselle.

Sisällissodan uhka on todellinen

Demokraattien kannattajia presidenttivalinta ei tule miellyttämään. Markku Ruotsila pitää jopa sisällissodan tai väkivaltaisten konfliktien vaaraa todellisena.

– Koko ajan kasvava osa amerikkalaisia on sitä mieltä, että heidän elinaikanaan syttyy todennäköisesti sisällissota. Tilanne on niin tulehtunut ja vaikea. Kyseessä ei olisi perinteinen sota, jossa toisen puolen armeija hyökkää aseilla toisen puolen armeijaa vastaan, vaan se näkyisi paikallisina väkivallan pyrähdyksinä, Markku Ruotsila arvioi.

– Yhdysvaltojen eteläosissa on hyvin konservatiivisia alueita, jotka haluaisivat erota Yhdysvalloista, ja toisaalta hyvin vasemmistolaiset alueet haluaisivat erota Yhdysvalloista.

Uudella presidentillä riittää työsarkaa yrittäessään yhdistää pahoin jakautunutta kansaa – jos Trump sellaista edes yrittää. Ruotsila ei ole toiveikas yhteisymmärryksen löytämisen suhteen.

– Yhteisymmärrys ei ole realistinen näky tulevaisuuden Yhdysvalloista. Korkeintaan nämä kaksi eri Amerikkaa voidaan jotenkin saada elämään rauhassa rinnakkain, hyväksymään toisensa ja antamaan toinen toisellensa oikeuden elää kuten haluaa.

LCCIU:n professori ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila on vieraana medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään TV:n antennikanavalla 16 keskiviikkona 6.11. klo 20.00 ja uusintana sunnuntaina 10.11. klo 20.00. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta myös Permanto-suoratoistopalvelusta.. Haastattelu on nauhoitettu ennen vaalituloksen selviämistä.

Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus