Kirkko haluaa lapsiköyhyyden kitkemisen hallitusohjelmaan – piispa Kalliala: ”Loppujen lopuksi kaikki kääntyy ihmisen arvoon”

 

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vastasi suorassa Piispan kyselytunti -lähetyksessä toimittajien kysymyksiin tänään keskiviikkona. Kuva: Mikael Juntunen

Piispa Kaarlo Kalliala sanoo kirkon tekevän lobbaustyötä lapsiperheiden köyhyyden kitkemiseksi, kun Suomessa alkavat seuraavat hallitusneuvottelut. Lapsiköyhyyden torjuminen on yksi kirkon laatiman varjohallitusohjelman kärkitavoitteista.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala avasi Radio Dein suorassa Piispan kyselytunti -lähetyksessä tavoitteita, jotka Suomen evankelis-luterilaisen kirkko pyrkii saamaan myös tulevasta hallitusohjelmasta neuvottelevien puolueiden tavoitteiksi.

Piispat ja kirkkohallituksen virkamiehet ovat laatineet kirkolle oman varjohallitusohjelman, jonka kirkkohallitus hyväksyi syksyllä.

Sansa syyskeräys neliöb

– En näe, että se on mikään varjohallitusohjelma vaan kontribuutio, [kirkon] oma panos siihen, minkälainen hallitusohjelma olisi hyvä tehdä, muotoili Kalliala Piispan kyselytunti -lähetyksessä tänään keskiviikkona.

– Siinä on muutamia keskeisiä teemoja. Yksi on lapsiköyhyys ja siihen liittyvät kysymykset.

Kallialan mukaan köyhyys näkyy kirkon diakoniatyössä eri tavalla kuin joitain vuosia aikaisemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 471.000 suomalaista elää tilanteessa, jossa heidän tulonsa eivät riitä arjen perustarpeisiin. Joukossa on paljon köyhien perheiden lapsia.

Kirkon ehdotus on, että hallitusneuvotteluissa pöydälle nousevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa lapsiperheköyhyyden poistaminen nostetaan painopisteeksi.

Kirkon tavoitepaperissa esitetään, että perusturvan tasoa nostetaan. Lisäksi tavoitteena on turvata perheneuvonnan palvelut eri puolilla Suomea sekä tarjota köyhille lapsiperheille tukea muun muassa välttämättömien tietotekniikkavälineiden ja harrastuksissa tarvittavien urheiluvälineiden hankkimiseen.

Kirkon varjohallitusohjelmassa ei esitä, miten parannukset tulisi rahoittaa, vaan se jätetään poliitikkojen murheeksi.

”Hoivassa lähtökohtana pitää olla ihmisen tarve ja ihmisen hyvä – eikä niin päin, että katsotaan, kuinka paljon voidaan saada tuottoa joillekin tietyille ihmisille.”

– Toinen teema on maahanmuutossa. Sekin liittyy tavallaan lapsiin, koska on alleviivattu sitä, että perheiden yhdistäminen pitäisi saada huomattavasti paremmalle tolalle. Siihen liittyy lapsen oikeuksien huomioonottaminen tässä yhteydessä.

Kirkkohallituksen Etelärannan talossa tehdyn analyysin mukaan Suomen turvapaikkapolittikka on viime vuosina kiristynyt ja samalla perheenyhdistäminen vaikeutunut.

Alkuvuodesta kuumana käynyt hoivapalvelukeskustelu saa sekin sijansa kirkon yhteiskunnallisten kärkitavoitteiden listalla.

– Kolmas [kirkon tavoite] liittyy vanhusten hoivaan ja ylipäänsä hoivaan ja hoitamiseen liittyvään etiikkaan. Loppujen lopuksi kaikki kääntyy tavalla tai toisella ihmisen arvoon, tiivisti Kalliala hoivaviestinsä Piispan kyselytunnilla.

– Hoivassa lähtökohtana pitää olla ihmisen tarve ja ihmisen hyvä – eikä niin päin, että katsotaan, kuinka paljon voidaan saada tuottoa joillekin tietyille ihmisille.

– Suomalainen ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu siten, että sillä on juuret kristillisessä uskossa ja ehkä vielä juuri tässä luterilaisessa muodossaan, arvioi piispa.

Kuuntele Piispan kyselytunti -lähetys (Radio Dei 13.3.2019):

 
Radio Dei RADIOT_FI 2