Johannes Kastaja on juhannuksen päähenkilö

 

Juhannuspäivän evankeliumi kertoo tapahtumista Johannes Kastajan syntymän aikaan.

”Elisabethin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi: ”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.”
Toiset sanoivat: ”Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.”
He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: ”Hänen nimensä on Johannes.” Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.
Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään.”
Luuk. 1:57-66

 
Keskikesän ja valon juhlana tunnettu juhannus on juhlapyhä, jona muistetaan Johannes Kastajaa ja hänen kutsumustaan Jeesuksen edelläkävijänä, sen sanoman julistajana jota Jeesus oli hänen jälkeensä tulossa tuomaan. Hän sanoi asiansa suoraan, kiertelemättä:

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

 

 

”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!”

Tien raivaaja

Johannes toimi tehtävässään nöyränä, muistaen kokoajan sen, mihin hänen tuli tehtävässään tähdätä. Siihen, että Jeesus saisi kunnian ja ihmiset kuulisivat hänen sanomansa.

 
”Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen”, Sakarias ylisti Jumalaa Johanneksen syntymän ja nimeämisen jälkeen.

 

”Johannes on meidänkin ajallemme sopiva esikuva ihmisestä, joka ei elä itseään varten. Hänen koko elämänsä ja toimintansa tähtää siihen, että Kristus saisi kaiken huomion ja kunnian”, Anna-Mari Kaskinen kirjoittaa kirkkovuoden 2015 juhannuspäivän tekstissä.

Kuva: Pixabay/Kikatani