Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Itä-Afrikan hätä jatkuu ainakin vuoden

 

Kansainväliset avustusjärjestät jakavat vettä ja ruokaa hätäapuna Afrikan sarven maissa. KUVA: World Vision

KUUNTELE KLIPPI. YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikkö OCHA arvioi, että jo kaksitoista ja puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä ruoka-apua Afrikan sarven alueella. Somaliassa avuntarvitsijoita on 3,7 miljoonaa eli lähes puolet väestöstä.

Nälänhätää pakenevia ihmisiä, joista suuri osa on naisia ja lapsia, saapuu Somaliasta Kenian puolelle rajaa tuhannen ihmisen päivävauhtia.

Kenia on ottanut puolessa vuodessa vastaan jo 100.000 avuntarvitsijaa ja kokonaisväkimäärä maan pakolaisleireillä on noussut puoleen miljoonaan.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Kenian pakolaisleiriltä juuri palannut Kirkon ulkomaanavun aluedelegaatti Seppo Rantanen kertoo, että Kenia on kaoottisen tilanteen keskellä onnistunut yllättävän hyvin järjestämään siedettävät olot leireille saapuville nälän kurjistamille ihmisille. Ponnistuksessa on ollut apuna kansainvälisten avustusjärjestöjen tuki.

– Leirien tilanne ei ole toivoton, siellä saa ruokaa, paikalle ollaan järjestämässä terveydenhuoltoa ja leireille organisoidaan parempaa turvallisuutta, joka on vähentänyt leireillä esiintynyttä väkivaltaisuutta ja ryöstelyä, raportoi Rantanen Radio Dein Ajankohtaistunnille torstaina Nairobista.

Apu liikkeelle hitaasti

Maailman elintarvikeohjelman WFP:n ravitsemusasiantuntijat varoittivat jo tammikuussa, että Afrikan sarvessa kytee maailman pahin humanitaarinen kriisi. Kansainvälinen yhteisö lämpesi kuitenkin hitaasti avustustyölle, joka saatiin suuressa mittakaavassa käyntiin vasta heinäkuussa.

YK on julistanut Somaliassa laajoja alueita nälänhätäalueiksi. Edellisen kerran nälänhätä vallitsi YK:n määritelmän mukaan Afrikassa vuosina 1992-93, silloinkin Somaliassa.

YK:n nälänhädän määritelmään kuuluu, että vähintään 30 prosenttia lapsista on vakavasti aliravittuja, viidesosa väestöstä on ilman ruokaa ja kaksi aikuista tai neljä lasta jokaista 10 000 ihmistä kohti kuolee päivässä.

Somaliassa tämänhetkiset luvut ovat huomattavasti synkemmät. Lapsia kuolee nälkäalueilla päivittäin kuusi 10 000 asukasta kohti. Elokuussa Somaliassa uskotaan kuolevan nälkään jopa 10 000 ihmistä.

Sato vaatii sateen – ja aikaa

Somalian ohella vaikeasta kuivuudesta ovat kärsineet myös Etiopian kaakkoisosat, jossa viisi miljoonaa ihmistä kärsii kuivuudesta.

Suomen Lähetysseuran Etiopian alue-edustaja Vesa Lehtelä arvioi Radio Deille Addis Abebasta, että mittavallakaan humanitaarisella kertaponnistuksella ei nälkäongelmaan saada pysyvää ratkaisua, vaan alue kaipaa pitkäjänteistä apua.

– Seuraava lyhyt sadekausi saapuu aikaisintaan lokakuussa. Jos käy onnellisesti ja silloin saadaan vettä, niin että voidaan istuttaa sato, se saadaan korjattua vasta helmikuussa. Seuraava sadekausi on touko-kesäkuussa ja sen sato korjataan vasta syksyllä 2012. Vaikuttaa todennäköiseltä, että kriisi jatkuu ainakin vuoden eteenpäin, Lehtelä laskee.

Etiopiassa ruoan hinta on noussut rajusti, puolessa vuodessa elintarvikkeiden hinta on noussut 47 prosenttia ja yleinen inflaatio on vuositasolla 39 prosenttia.

Kuuntele Kirkon ulkomaanavun aluedelegaatti Seppo Rantasen silminnäkijäraportti Afrikan sarven nälänhätäalueelta:

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)