Hjallis Harkimo näkee Esplanadin liikennevaloissa punavihreän ideologian värit

 

– Kaupungissa päätettävät asiat ovat niin yksinkertaisia, että kyllä jokainen ne ymmärtää, sanoo Harry ”Hjallis” Harkimo. Kuva: Stas Voronin

– Jos haluat tehdä Helsingissä Esplanadista kävelykadun, niin kyllähän sinun pitää kuunnella ihmisiä, haluavatko ne sen kävelykadun sinne, vai onko se vain vihreiden ajama ideologinen asia, sanoo kuntavaaleihin kampanjoiva Hjallis Harkimo.

Ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin rekisteröityneenä puolueena valmistautuvan Liike Nytin puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimon tavoitteena on kerätä ehdokkaita vaalilistoille noin kolmeenkymmeneen kuntaan. Suomessa kuntia on yli kolmesataa, mutta Harkimo aikoo keskittyä suurimpiin kaupunkeihin.

– Olemme rakennusvaiheessa. Tavoitteemme on saada sata kunnanvaltuutettua. Helsingissä tavoite on viisi valtuutettua.

Sansa neliöb 15.2-15.3. MJa

Taloustutkimuksen Helsingin Sanomille tekemän kannatusmittauksen mukaan Liike Nytin valtakunnallinen kannatus on 2,4 prosenttia. Ylen kuntavaalien äänestyskäyttäytymistä ennakoivassa gallupissa puolueen kannatus oli prosenttiyksikön pienempi.

Tutkimusten mukaan liikkeen kannattajat tulevat Kokoomuksesta, Perussuomalaisista sekä aiemmissa vaaleissa äänestämättä jättäneistä eli nukkuvista.

”Ideologiat ovat vanhanaikaisia.”

Radio Dein ja Alfa-TV:n puoluejohtajien kuntavaalitentissä tänään sunnuntaina esiintynyt Hjallis Harkimo sanoo puolueensa tarjoavan vanhoille puolueille vaihtoehdon, joka edustaa Harkimon sanoin ”suoraa demokratiaa”.

– Meillä ei ole minkäänlaista ideologiaa. Ideologiat ovat vanhanaikaisia. Pitäisi mennä asiat ja asiantuntijat edellä.

Harkimo puhuu ylpeänä Liike Nytin ”nettiparlamentista”, eli mobiiliapplikaatiosta, jonka lataamalla voi ottaa kantaa yksittäisiin politiikanteon asiakysymyksiin. Nytin riveistä valituksi tulleet luottamushenkilöt puolestaan lupaavat sitoutuvat kannattamaan applikaatiokyselyjen tuloksia omassa politiikanteossaan.

– Se on suoraa demokratiaa: tärkeimmät asiat kysytään ja vähemmän tärkeistä asioista päättää puolueen porukka itse.

Klassisen käsityksen mukaan edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että kansalaiset tai kuntalaiset valitsevat joukostaan ihmiset, joille annetaan valta ja vastuu päättää yhteisistä asioista.

– Kyllähän ihmisiä pitää kuunnella myös vaalien välillä. Nyt heiltä kysytään mielipidettä vain joka neljäs vuosi, Harkimo arvostelee.

– Kaupungissa päätettävät asiat ovat niin yksinkertaisia, että kyllä jokainen ne ymmärtää.

Toisaalta Hjallis Harkimo antaa ymmärtää Liike Nytin tukeutuvan yksinomaan faktoihin ja asiantuntijoiden arvioihin ja puolueen tekevän päätökset puhtaasti niiden perusteella.

– Jos haluat tehdä Helsingissä Esplanadista kävelykadun, niin kyllähän sinun pitää kuunnella ihmisiä, haluavatko ne sen kävelykadun sinne, vai onko se vain vihreiden ajama ideologinen asia.

Ideologiat ovat Harkimolle kauhistus. Politiikan hän näkee lähinnä pragmaattisena päätöksentekona. Ideologiat ovat hänen ajattelussaan jotain, joka sumentaa järkevien ratkaisujen tekemistä.

– Sosiaalidemokraatit ovat naimisissa SAK:n kanssa, Kokoomus EK:n kanssa ja Keskusta MTK:n kanssa. Kaikilla on omat ideologiat, ja ne tekevät niitä päätöksiä ideologioiden mukaan ja niiden ideologioiden äänestäjille, kun pitäisi mieluummin miettiä, mikä on Helsingille parasta ja mikä on Suomelle parasta. Joskus voi Vasemmistoliiton juttu olla hyvä, ja joskus voi Kokoomuksen juttu olla hyvä, Harkimo selittää.

– Tämä hallitus ihan selvästi ideologinen hallitus. Sosialidemokraatit ja pääministeri ovat menneet enemmän vasemmalle kuin ovat olleet aikaisemmin. [Pääministeri Paavo] Lipposen aikaan ne olivat enemmän keskellä.

”Eihän populismissa ole mitään vikaa.”

Aatteista ja ihanteista luopuminen saa epäilemättä politiikan näyttämään virkamiesmäiseltä päätöksentekoprosessilta, joka voi nojata asiantuntijuuteen. Mutta kaikesta huolimatta äänestäjät ovat ”suorassakin demokratiassa” ne, jotka valitsevat kulloisetkin päättäjät. Näkeekö Hjallis ongelmallisena, että äänestäjien houkuttelussa populismi puree usein tehokkaammin kuin viileä asiantuntijuus?

– Eihän populismissa ole mitään vikaa.

Hjallis Harkimo on vetänyt Suomessa samaan formaattiin rakennettua tv-ohjelmaa, jolla Donald Trump teki itsestään tunnetun Yhdysvalloissa. Harkimokin tuntee Diilin voiman.

– Silloin kun Trump valittiin presidentiksi, löin siitä aika monta vetoa. Ja voitin aika monta konjakkipulloa. Se tapa, millä Trump on hoitanut julkisuutta… Sen hän on tehnyt hyvin. Hänhän nousi tyhjästä. Samaa mieltä en ole kauheasti hänen politiikastaan.

– Italiassa, Ranskassa ja monessa muussa maassa perinteiset puolueet ovat jääneet vähemmälle. On tullut uusia puolueita, jotka ovat saaneet valtaa. Se todistaa, että politiikka muuttuu. Täällä Pohjoismaissa se vain kestää vähän kauemmin.

”Kaupungissa päätettävät asiat ovat niin yksinkertaisia, että kyllä jokainen ne ymmärtää.”

Liike Nyt julkistaa Helsingin kuntavaaliehdokkaansa ensi viikolla. Puolueen päätavoite on kuitenkin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Niihin puheenjohtaja yrittää pedata elintilaa arvostelemalla kärkkäästi hallitusta. Yksi keihäänkärki on korona.

– Suomeen tulevilta olisi aikoja sitten pitänyt vaatia negatiivista testitulosta koronasta. Hallitus on vetkuttanut tätä asiaa liikaa. En ymmärrä, miksi meidän pitää testata kaikki ihmiset rajalla, kun muissa maissa vaaditaan negatiivinen testitulos etukäteen – niin kuin Ruotsi tekee.

– Silloin meillä ei olisi pakkotestausta enää rajalla, kun kaikilla olisi lappu käsissä tullessaan. Olen puhunut THL:n kanssa tästä, ja he ovat samaa mieltä.

Demareita edustavan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun ja Helsingin kokoomustaustaisen pormestarin Jan Vapaavuoren riitelyssä koronan sulkutoimien laajuudesta ja lasten harrastusmahdollisuuksista Harkimo asettuu porvarileiriin.

– Minulla on omia poikia kotona. Näen, kuinka vaikeaa se on, kun ei saa mitään tehdä. On paljon lapsia, jotka jäävät pois harrastuksista eivätkä ikinä palaa sinne. Olen sen puolesta, että nuorten pitää saada harrastaa. Nuorten parissa voisi lisätä testausta ja estää leviämistä sillä tavalla.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 18. huhtikuuta – ellei koronapandemia muuta vaaliaikatauluja.

Radio Dei lähettää tänään kuullun Hjallis Harkimon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 10.2. kello 22.03. Seuraavaan puoluejohtajatenttiin saapuu Keskustan Annika Saarikko sunnuntaina 15.2. Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.