Lähetystyö: Lähellä Jeesusta viisi vuosikymmentä – tärkeintä lähetysjärjestölle ei ole lähetystyö vaan evankeliumi Ihmisiä ja ilmiöitä: Tekoäly nyt ja tulevaisuudessa

Essayah: Translain käsittelyssä maalaisjärki unohtuu

 
keski-ikäinen nainen, jolla lyhyet tummat hiukset ja silmälasit katsoo kameraan lähikuvassa. Kuva otettu ulkona.

– Lain tultua voimaan olemme ensi kertaa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Aivan ensimmäinen kysymys on, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäänsä on ja mihin sitä tarvitaan, ihmettelee Sari Essayah. Kuva: Sakari Röyskö

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi hallituspuolueita huonosta lainvalmistelusta ns. translain kohdalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai eilen mietinnön valmiiksi.

– Tämän lakiesityksen käsittely osoittaa selkeästi, että puoluekenttä on muuttunut pysyvästi. Kokoomus ja suurelta osin myös Keskusta ovat irtautuneet maalaisjärjen käytöstä, toteaa Sari Essayah.

– Kokoomuksen neuvottelemat muutokset eivät poista esityksen ilmeisiä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle keskustelulle.

Karas-Sana Neliöb. 18.-24.3.

Essayah on huolissaan, että uusi laki sukupuolen vahvistamisesta potentiaalisesti heikentää sukupuoliristiriidasta kärsivien nuorten mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa.

Tämä ei ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on heitteille jätöstä.

– Pidän mahdollisena, että lain seurauksena sukupuoliristiriidasta kärsivälle asianmukaisen psykiatrisen hoidon sijaan voidaan helppona ratkaisuna tarjota sukupuolen ”vahvistamista”. Tämän lähestymistavan yleistymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien keskuudessa on jo viitteitä. Etenkin nuoria saatetaan kannustaa uuteen sukupuoli-identiteettiin selvittämättä, millaisia mielenterveyden haasteita nuorella mahdollisesti on. Tämä ei ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on heitteille jätöstä.

– Olisi ollut erittäin tärkeää, että myös juridisen sukupuolen vaihtamiseen sisältyisi vastedeskin terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen, toteaa Sari Essayah.

Uudella lailla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi väestötietoihin.

Subjektiivista kokemusdataa ensimäistä kertaa väestötietoihin

– Lain tultua voimaan olemme ensi kertaa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Aivan ensimmäinen kysymys on, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäänsä on ja mihin sitä tarvitaan, ihmettelee Sari Essayah.

– Muitakaan tietoja ihmisen identiteeteistä ei väestötiedoissa säilytetä. Suomessa jokainen saa ilmentää omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla – tämä kuuluu itsestään selvästi ilmaisunvapauden piiriin.

– Tiedolla biologisesta sukupuolesta sen sijaan on merkitystä monissa lääketieteelliseen hoitoon liittyvissä tilanteissa. Tieto on joka tapauksessa välttämätöntä säilyttää terveydenhuollon tietojärjestelmissä, Essayah muistuttaa.

Essayah ihmettelee myös hallituksen esitysten sisäistä ristiriitaa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa rikoslain muutoksen, jolla sukupuoleen kohdistuvasta vaikuttimesta tehdään mahdollinen rangaistuksen koventamisperuste.

– Yhdessä laissa sukupuolen merkitystä korostetaan ja toisaalta hallituspuolueet ja Kokoomus eivät edes tiedä, mitä käsite sukupuoli tarkoittaa.

– Näin keskeisen lainsäädännön ja arkielämän käsitteen irtauttaminen biologian ja fysiologian todellisuudesta on niin perustavanlaatuinen, että lakiesitys olisi ansainnut paljon syvällisemmän vaikutustenarvion, toteaa Essayah.