Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Arvojen koveneminen huolestuttaa Jukka Knuuttilaa

 

Apu kohdistuu paremmin toimeentuleviin, mutta jättää köyhimmät ilman toivoa paremmasta.

– Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on heikentynyt. Se johtaa siihen, että kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien määrä laskee, sanoo Suomen Vapaakirkon kansainvälisen työn sihteeri Jukka Knuuttila.

Hänen mukaansa liian kielteinen kuva kehitysmaiden tilanteesta on yksi syy luottamuksen laskuun. Silti lähes kaikilla mittareilla mitattuna huomattavaa kehitystä on tapahtunut kaikkialla maailmassa.

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

– Esimerkiksi imeväiskuolleisuus puolittui vuosien 1960–2005 aikana yli 80 prosentissa maista ja lopuissakin tapahtui huomattavaa laskua. Elinajanodote on noussut kaikkialla.

– Koulua käyvien lasten määrä on kasvanut huimasti kaikkialla maailmassa. Lukutaidottomien määrä vastaavasti vähentynyt kaikkein köyhimmissäkin maissa, Knuuttila luettelee.

Hankkeilla täsmäapua

Valitettavasti kehitys ei ole ollut tasaista maiden sisällä. Mutta Knuuttilan mielestä tähän on mahdollista vaikuttaa kehitysyhteistyöllä. Pienilläkin hankkeilla kehitys voidaan kohdentaa niihin, jotka muuten ovat jäämässä sen ulkopuolelle.

– Esimerkiksi Suomen Vapaakirkon hankkeilla on ollut merkittävät vaikutukset. Ecuadorissa on kehitetty vammaisten lasten koulutusta alkuperäiskansan keskuudessa. Nepalissa on aloitettu selkäydinvammaisten kuntoutus Pokharassa.

– Malesiassa on mahdollistettu vähemmistökielen opetus kouluissa. Ja Perussa on kehitetty yhden läänin alueella lastensuojeluverkostoa, Knuuttila kertoo.

Arvot ovat koventuneet

Viime vuoden kehitysyhteistyöleikkaukset ja Suomen nykyinen pakolaispolitiikka ovat Knuuttilan mielestä merkkejä arvojen kovenemisesta ja itsekkyyden lisääntymisestä.

– Kehitysyhteistyö heijasteli ennen yleistä näkemystä siitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja että jokaisen yksilön elämä on arvokas. Nyt niin päätöksissä kuin keskustelussakin nousee vahvemmin esille se, mikä hyödyttää meitä, Jukka Knuuttila toteaa.

– Rahoitusta leikattiin kehitysyhteistyöhankkeilta, jotka tavoittavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Samalla työtä haluttiin kohdentaa niin, että se hyödyttää Suomea mahdollisimman hyvin taloudellisesti.

– Tärkeintä ei ole se, että tarvitsevat saavat apua, vaan että Suomen vientiä edistetään. Niinpä apu kohdistuu paremmin toimeentuleviin, mutta jättää köyhimmät ilman toivoa paremmasta, Knuuttila sanoo.

Sama arvojen koveneminen näkyy Knuuttilan mukaan ehkä vieläkin selvemmin turvapaikanhakijoihin liittyvässä keskustelussa. Yhä enemmän etsitään ratkaisuja, jotta pakolaisista olisi meille suomalaisille mahdollisimman vähän haittaa ja epämukavuutta.

– Ei ole kovin tärkeää, kuinka paljon kärsimystä ja uhkia tästä seuraa pakolaisille.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024