Tekoäly ei poista hammaskiveä hampaiden välistä eikä se leikkaa ihmisen tukkaa. Eniten se vaikuttaa nyt asiantuntijoiden ja johtavassa asemassa olevien työhön. Viikon debatin keskustelijat ovat yhtä mieltä: toivoa on ja uutta työtä syntyy.
Työelämä on ennennäkemättömän muutoksen keskellä, kun tekoäly on nopeuttanut työtehoa monilla aloilla. Työpaikoilla mietitään, korvaako se pian ihmisen ja millä aloilla tapahtuu suurin murros.
Radio Dein Viikon debatissa keskusteltiin keskiviikkona työn murroksesta, tekoälystä ja alustataloudesta. Mihin ihmistä tarvitaan ja miten tekoäly muuttaa työtä? Sitä pohtivat futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
Tekoälyn käyttöönotto on ollut nopeaa. Debatin juontaja Mari Turunen kertoo, että ChatGTP:n lanseerauksen jälkeen sen käyttöaste on noussut kolmessa vuodessa jo yli 55 prosenttiin. Kielimallien lisäksi puhutaan myös järjestelmistä, jotka kykenevät haastavampiin tehtäviin. Tekoälyagentit ovat monissa yrityksissä osa tiimejä ja organisaatiorakennetta, ja niitä käytetään kollegoina, jotka hoitavat rutiiniprosesseja sekä tiedonhakua ja tekevät muistiinpanoja.
Miten ja kenen työelämä nyt muuttuu?
Tuomo Alasoinin mukaan tekoäly muuttaa työtä monella tavalla. On ihmisiä, jotka kehittävät tekoälyratkaisuja, ihmisiä, joilla tekoäly toimii päätöksenteon tukena, ja henkilöitä, joiden puolesta tekoäly hoitaa rutiinitehtäviä, sekä vielä ihmisiä, joita tekoäly valvoo.
– Sitten meillä on sellaisia henkilöitä, jotka opettavat tekoälyä, itse asiassa aika paljon näissä kehittyneissä kehittyvissä maissa. Tekoälyn viisauden tai älyn rakentaminen perustuu itse asiassa hyvin intensiiviseen ihmistyön, mikä tapahtuu tuolla monissa muissa maissa kuin Suomessa, Alasoini sanoo.
”Tekoälyn viisauden tai älyn rakentaminen perustuu itse asiassa hyvin intensiiviseen ihmistyön, mikä tapahtuu tuolla monissa muissa maissa kuin Suomessa.”
Perttu Pölönen sanoo, että nyt ei kannattaisikaan pyrkiä siihen, että kaikilla olisi sama rooli tekoälyn kanssa. Jotkut ovat kehittäjiä, jotkut soveltajia, jotkut hyödyntäjiä. Siksi hänen mukaansa pitää olla tarkkana siinä, että ei lähdetä yleistämään, että tekoäly muuttaa tietyllä tavalla työelämää. Jokaisen pitää miettiä itse oma konteksti: mitä omassa arjessa tekoäly voisi tehdä ja mitä ei ja mikä omassa työssä tulee korostumaan tekoälyn takia.
– Mutta ennen kaikkea tässä on nopeasti menty eteenpäin. On hirmu jännittävää nähdä, että mitä kaikkea uutta tästä myös syntyy, Pölönen odottaa.
Tekoäly hyödyttää siellä missä on näppis
Alasoinin mukaan tekoäly vaikuttaa tässä vaiheessa kehitystä Suomessa eniten asiantuntijatyöhön ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden työhön. Sen sijaan esimerkiksi tuotannollisessa työssä tekoälyä käyttäviä henkilöitä on huomattavasti vähemmän.
– Me ollaan tehty tutkimus, jossa on selvitetty, että miten suomalaiset yritykset, joissa on vähintään 10 henkilöä, käyttävät tekoälyä. Viime vuonna tilanne oli sellainen, että puolet yrityksistä ilmoitti, että käyttää johonkin tarkoitukseen. Puolet ei vielä käyttänyt, Alasoini kertoo.
Pölönen muistuttaa, että jos tekoälylle sanoo, että rakenna tuo talo loppuun, se ei tule vielä reaalimaailmaan tekemään asioita.
– Se ei vedä hammaskiveä hampaiden välistä eikä se leikkaa tukkaa ja niin edelleen, hän listaa.
Pölösen mukaan tekoäly on tietotyöläisen arjessa, siellä missä on ”näppis”. Siellä tekoälyllä on paljon annettavaa.
”On kiinnostavaa, jos meidän pitää hyväksyä semmoinen maailma, että susta voi tulla lääkäri, jos sä haluat, mutta vain parhaille riittää enää hommaa.”
– Pitää muistaa, että nythän me puhutaan kielimalleista, mutta meillä on koneoppimista, meillä on konenäkö ja meillä on monia muitakin älykkyyksiä. Mutta ehkä kielimallien marssi tässä viime vuosina on saanut monet havahtumaan siihen, että asiantuntijuus, tietotyöläisen arki muuttuu.
Pölönen pohtii, että tekoäly tekee huippuosaamisesta aika arkista. Kuka vain voi periaatteessa sen avulla luoda suhteellisen hyvää tekstiä melkeinpä mistä tahansa aiheesta. Se on keskinkertainen apuri monessa asiassa.
– On kiinnostavaa, jos meidän pitää hyväksyä semmoinen maailma, että susta voi tulla lääkäri jos sä haluat, mutta vain parhaille riittää enää hommaa. Tai susta voi tulla juristi, jos haluat, mutta vain huipuilla on siinä työtä. Tai koodareista sama juttu. Tuntuu vähän raa’alta maailmalta.
Pölösen mainitsemien koodaustyön ja lakipalvelujen lisäksi Alasoini listaa tekoälyn vaikuttamiin aloihin myynnin ja markkinoinnin sekä viestinnän.
Tekoäly voi synnyttää uudenlaista kysyntää talouteen
Mari Turunen kysyy, johtaako tekoälyn tulo mainituilla aloilla yhä useamman työttömyyteen?
Alasoini muistuttaa perinteisestä keskustelusta, jota aina teknologisissa murroksissa on käyty. Aikaisemmissa murroksissa ei hänen mukaansa ole syntynyt pitkäaikaista teknologista työttömyyttä. Jotkut ammatit ovat kadonneet, joissakin ammateissa työvoima on vähentynyt huomattavasti, mutta aina on historia osoittanut, että on syntynyt uudenlaisia ammatteja, uudenlaista työtä.
– Riippuu aika paljon siitä, että mikä se tekoälyn vaikutus on. Jos tekoäly vaikuttaa sillä lailla, että se vaikuttaa positiivisesti ja tuottavuuden kehitykseen, niin sillä on heijastusvaikutuksia taas muuhun talouteen ja syntyy uudenlaista kysyntää.
”Loppu viimein työ on ihmisten ongelmien ratkaisemista. Ja nyt jos kysytään, että loppuuko meiltä ongelmat, niin ei. Mutta ne muuttavat ehkä muotoaan.”
– Jos meillä on Suomessa paljon esimerkiksi osaamista, niin en usko että se työttömyyteen vaikuttaa suomessa. Ne ihmiset, jotka ehkä sitten menettävät työpaikkansa, todennäköisesti löytävät jotain uutta työtä.
Myöskään Pölönen ei olisi huolissaan työn loppumisesta.
– Loppu viimein työ on ihmisten ongelmien ratkaisemista. Ja nyt jos kysytään, että loppuuko meiltä ongelmat, niin ei. Mutta ne muuttavat ehkä muotoaan. Meillä on erilaisia ongelmia vuonna 2040 ja 50 ja sitä kautta uudenlaista työtäkin.
– Kyllähän internetistäkin sanottiin aikanaan, että nyt tämä tulee lisäämään valtavasti työttömyyttä, koska yhdellä klikillä voidaan tehdä asioita, mihin tarvittiin ennen ihmisiä ja monet välikädet poistuvat ja vapaa-aika lisääntyy. Ja mitä kävi? Päinvastoin digitalisaatio on lisännyt työtä, se on tullut koteihin, sitä on nyt jopa liikaa, Pölönen pohtii.
Hän arvioi, että ehkä tekoälyn kanssa käy samoin. Me emme vain vielä osaa nähdä, mihin kaikkialle uusi työ siirtyy.
Miten tekoäly uhkaa uransa alkuvaiheilla olevia? Orjuuttaako alustatalous? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 7.3. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
