Rippikoulussa Kemijärvellä kolahti Jeesus ja Oulun OPKOssa evankeliumin kertominen. Nyt diplomi-insinööri Aapo Sassi pohtii Kylväjän nuorten aikuisten kanssa lähetyselämänsä seuraavaa steppiä.
Tuotantotalouden diplomi-insinööri Aapo Sassi katselee kaupassa banaanilaatikoita sillä silmällä. Pian on nimittäin edessä muutto Hämeenlinnasta Vantaan Tikkurilaan.
Työ Hämeenlinnassa Konecranes-yhtiössä jatkuu, mutta Sassin tekee mieli laskeutua kartalla vähän alemmaksi, lähemmäksi sukulaisia ja ystäviä.
Ja onhan Tikkurilassa Kylväjän toimistokin. Siellä pidettävät kutsumustaan pohtivien nuorten aikuisten Valo-illat houkuttelevat. Seuraava reissu Tikkurilaan on tiedossa jo torstaina, jolloin hän osallistuu samassa hengessä järjestettävään Let’s Go -tapahtumaan.
– Tapaamme siellä toisten nuorten aikuisten lisäksi Kylväjän lähetystyöntekijöitä, jotka kertovat kutsumuspoluistaan, Sassi vinkkaa.
Syntiinlankeemus säväytti
Kemijärven seurakunnan rippileirille lähtiessään Aapo sanoi äidilleen, ettei varmasti tule uskoon.
Toisin kävi. Pappi aloitti oppitunnit luomiskertomuksesta ja syntiinlankeemuksesta, ja Aapo Sassia alkoi mietityttää.
– Aloin pohtia omaa syntisyyttäni ja sovituksen tarvetta. Ei siinä kovin montaa päivää mennyt, että halusin alkaa seurata Jeesusta.
Sassi kehuu Kemijärven seurakuntaa hyväksi paikaksi varttua aikuiseksi ja kasvaa uskossa. Nuoria oli paljon. He saivat hyvää raamattuopetusta ja seurakunta järjesti monenlaisia tapahtumia.
– Oli turvallinen ilmapiiri ja hyvä meininki. Meitä saattoi olla kolkyt nuorta jumalanpalveluksessa kello 10, vaikka oltiin edellisenä iltana valvottu myöhään. Niistä kavereista on säilynyt hyviä ystäviä.
Vaikka nuorisotyö oli monipuolista, lähetystyö jäi etäiseksi.
– Se oli sitä, mistä mummot puhui. Ei tuntunut nuorekkaalta.
Kaapista ulos yliopistolla
Lukion jälkeen Aapo Sassi muutti Ouluun opiskelemaan. Siellä hän löysi opiskelijaseurakunnan Oulun OPKOsta.
Opiskelijat päättivät järjestää yliopistolla evankelioivan Mission Week -tapahtuman. Sassi lähetettiin Manchesteriin katsomaan, miten sekulaarit opiskelijat saadaan hyvällä ruualla ja rennolla meiningillä kuulemaan hengellisiä puheita ja tutustumaan kristittyihin opiskelijoihin.
– Me järjestettiin Mission Week Oulussa pari kertaa, ja silloin tuli fiilis, että tavoittava työ on siistiä. Tulin yliopistolla esiin uskossa olevana opiskelijana. Siinä kristityn identiteetti vahvistui.
– Olin siihen asti pelännyt, mitä muut sanoo. Tapahtuman aikana tuli tunne, että evankeliumin kertominen on tärkeämpää kuin mikään muu.
Kylväjä tuli tutuksi lähetystyöntekijä, pastori Tapio Pokan kautta, joka kävi opettamassa opiskelijoita OPKOssa.
Aktiossa Israelissa
Kylväjän ja OPKOn yhteisessä, kutsumukseen keskittyvässä Maanmuuttajat-johtajuuskoulussa yhteys syveni. Sassi alkoi käydä nuorten aikuisten Valo-illoissa ja osallistui Legacy-aktioon Israelissa juuri ennen sotaa.
– Aktiossa oli hyvä kokeilla lähetystyötä. Nyt kyselen omaa tulevaa paikkaani.
Polkua on mukava etsiä yhdessä samanhenkisten kanssa.
– On mukava taas tänä syksynä tutustua uusiin, lähetystyöstä kiinnostuneisiin nuoriin aikuisiin. Saan vertaistukea ja voin kannustaa muita löytämään lahjojaan.
Aapo Sassi ei tähyä välttämättä ulkomaille, vaan haluaa löytää Jumalan hänelle valmistaman paikan.
– Suomikin on aika hyvä lähetyskenttä. Kaikilla työpaikoilla saa loistaa Kristuksen valoa. Enää ei pelota loistaa.
