Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Vanhemmat eivät enää piilottele vammaisia lapsiaan

 

Suomen Vapaakirkon lähetys on toteuttanut vuodesta 2003 kehitysyhteistyön vammaishankkeita Ecuadorissa Napon läänin alueella. Hankkeet saivat alkunsa, kun maassa työskennellyt Suomen Vapaakirkon lähetyslääkäri Teijo Sormunen havaitsi vammaisten aseman alueella erittäin huonoksi. Yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa lähdettiin kartoittamaan tilannetta ja kehittämään palveluja.
– Vammaisten lasten vanhemmat eivät enää häpeä vammaisia lapsiaan ja lähettävät lapsensa kouluun, Vapaakirkon lähetyssihteeri Risto Vappula iloitsee.

Hankkeiden myötä Quijosin ja El Chacon kantonien asukkaat, päätöksentekijät ja opettajat ovat tietoisia vammaisten lasten olemassaolosta, asemasta ja avuntarpeesta. Lisäksi alueella on tällä hetkellä erityisopetuksen ammattilaisia, jotka pystyvät kehittämään työtä ja tekevät itsenäisiä aloitteita vammaisten aseman parantamiseksi.
– Koulutetun ammattihenkilökunnan palkkaaminen paikallisesti on vaikeaa, mutta tärkeää projektin kestävyyden näkökulmasta, Vappula pohtii työn tulevaisuutta.

Vapaakirkko haki viime vuonna Suomen Ulkoasianministeriöltä lisärahoitusta hankkeiden arviointia varten. Myönteisen rahoituspäätöksen myötä arviointi toteutettiin tammi–helmikuun aikana. Evaluaattoreina toimivat Suomessa kehitysmaatutkija, VTM Eija Ranta-Owusu ja Ecuadorissa kehitysyhteistyökonsultti, VTM Anna Vohlonen.
Evaluoinnille asetettiin kolme päätavoitetta: tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kestävyyden arviointi. Lisäksi pyydettiin suosituksia mahdollisen jatkohankkeen tavoitteiden määrittämiseksi. Arvioijat tutustuivat hankkeen kirjalliseen materiaaliin ja haastattelivat kaikkia hankkeen yhteistyötahoja Suomessa ja Ecuadorissa.
 
– Kokonaisuudessa evaluoinnin johtopäätelmänä oli, että hankkeilla on ollut merkittävä vaikutus vammaisten lasten asemaan. Ennen hankkeita palveluntarjoajilla ei ollut tietoa vammaisten lasten tilanteesta, he olivat näkymättömiä yhteiskunnassa, eikä heille ollut palveluja. Hankkeet ovat vaikuttaneet välittömästi yli 200 vammaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä elämään. Niiden ansiosta vammaisten lasten asema on parantunut; heidän oikeutensa koulunkäyntiin toteutuu ja heidän terveydellinen tilanteensa on parempi. Hankkeiden vammaisrelevanssi on ollut erinomainen, Vappula iloitsee.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

Yhteenveto hankkeiden taustasta sekä evaluoinnin toteutuksesta, tuloksista ja johtopäätelmistä on luettavissa Suomen Viikkolehden numerosta 12.