Uskonnonvapaus täyttää 100 vuotta – Ekumeeninen juhla Helsingissä 29.4.

 

Uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlaa vietetään Temppeliaukion kirkossa lauantaina 29.4.Kuva: Sari Savela

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomessa tuli voimaan laki, joka takasi uskonnonvapauden kaikille. Ekumeenista uskonnonvapausjuhlaa vietetään Helsingissä Temppeliaukion kirkossa lauantaina 29.4.

Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja perusvapaus. Kyse on kaikkia yhdistävästä oikeudesta, joka on kansallinen rikkaus.

Uskonnonvapautta juhlitaan lauantaina 29.4.2023 klo 16-18 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Juhla tuo esille uskonnonvapauden myönteistä puolta: iloa, kiitollisuutta ja toivoa.  Kaikille avoimessa tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot Porvoon ev.-lut. hiippakunnan piispalta Bo-Göran Åstrandilta, rovasti Heikki Huttuselta Helsingin ortodoksista seurakunnasta ja pastori Marjan Roayaiilta Finlands svenska metodistkyrkanista. Musiikista vastaavat Jukka Leppilampi ja Tove Wingren, Fanni Lehto ja Northwind.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys

Sadan vuoden ajan Suomessa on ollut mahdollista valita oma uskontokuntansa. Heti uuden lain tultua voimaan vuonna 1923 monet yhteisöt rekisteröityivät omiksi uskonnollisiksi yhteisöikseen.  Uskonnonvapauslaki takasi oikeudet uskonnollisille yhteisöille toimia Suomessa ja kansalaisille valita oma vakaumuksensa ja elää uskonsa mukaisesti.

”Uskonnonvapauden taustalla ovat kristilliset arvot ja vapaus kuuluukin kristillisen uskon ytimeen. Laki antaa vapauden etsiä sitä uskoa tai yhteisöä, joka olisi sopiva ja tuntuisi turvalliselta, vailla pakkoa. Lainsäädäntö tukee sananvapautta ja vapautta kokoontua”, toteaa Suomen Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken.

Uskonnonvapaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, se puuttuu suuresta osasta maailmaa. ”Vapaus on arvokas asia, jonka eteen menneet sukupolvet ovat tehneet työtä. Meillä onkin syytä olla kiitollisia siitä. Yhteisöt ja niiden jäsenet voivat olla vahvoja omassa uskossaan ja samalla puolustaa jokaisen oikeutta omaan vakaumukseensa,” Wärn-Rancken jatkaa.

”Johanneksen evankeliumissa Jeesus rukoilee, että hänen seuraajansa olisivat yhtä. Tämäkin yhteys perustuu vapaaseen valintaan, ei pakkoon. Vapauden rinnalla kulkee myös vastuu vaalia ihmisten välistä yhteyttä ja nähdä vaivaa kunnioittavan rinnakkaiselon toteutumiseksi. Sata vuotta sitten saavutettu vapaus on nyt jokaisen ajattelun vapautta.”