Uhkauksia, rukousta ja erilaisia kulttuureita

 

Keniassa syntynyt Richard Ondicho tekee työtä maahanmuuttajien parissa Helsingin Luther-kirkolla.

Teksti Milka Ikäläinen | Kuva Igor Stevanovic ja Richard Ondichon albumi

Ondicho kävi teologiset opintonsa Tansaniassa 90-luvulla, ja sai pappisvihkimyksen, jonka jälkeen hän muutti Suomeen.
– Matkustelin paljon tohtori Reijo Arkkilan kanssa, ja puhuin lähetyskokouksissa, Ondicho kertoo.

Karkku, neliöb 1/2: 20.11.-5.12. MJa

– Viime syyskuussa aloitin kokoaikaisen työskentelyn Sleyllä maahanmuuttajien parissa tehden lähetystyötä.

Ondicho työskentelee Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla lähestyen jo entuudestaan tuttuja henkilöitä, sekä heitä, jotka ovat löytäneet Luther-kirkon työn piiriin myöhemmin. Tavoittavan maahanmuuttajatyön lisäksi Ondicho pitää englanninkielisiä messuja joka sunnuntai sekä viikottaisia Raamattutunteja ja kielikahvilaa Luther-kirkolla. Kirkolla on kastettu tähän mennessä Ondichon mukaan kymmenen maahanmuuttajaa, jotka ovat olleet kotoisin Etiopiasta sekä Irakista.

 

Haasteina kielimuuri ja kulttuurierot

Haasteeksi Ondicho kokee kielimuurin, sillä suurin osa muslimitaustaisista maahanmuuttajista puhuu pääasiassa arabiaa.

– Heidän englantinsa on huonoa ja useimmissa tapauksissa olen joutunut pyytäämään tulkkia avukseni pystyäkseni opettamaan. Kaikki tulkit eivät kuitenkaan ole teologeja, joten teologiset termit ovat heille vaikeita kääntää. Toinen haaste on kulttuuri – kuten tiedämme, kristinuskolla on oma kulttuurinsa, kuin myös muslimeilla. Muslimien on vaikea jättää oma uskonnollinen kulttuurinsa taakseen kun he kääntyvät kristinuskoon, Ondicho avaa.

 

Tämä artikkeli on tiivistelmä. Lue koko juttu osoitteessa nuotta.com!