Syyrian merkitys kristinuskon keskuksena on kiistaton

 

Nykyään Syyrian väestöstä on kristittyjä runsas kahdeksan prosenttia. KUVA: Timo Vasko

”Yli vuoden Syyriassa kestänyt sisällissota on päättynyt hauraaseen tulitaukoon ja YK:n tarkkailijoiden maahantuloon. Arviolta yksitoistatuhatta ihmistä on menettänyt henkensä ja kymmenettuhannet ovat paenneet naapurimaihin”, kirjoittaa lähetysjohtaja Juha Auvinen tänään ilmestyneessä Lähde-lehdessä.
Auvinen pitää kiinnostavana, mitä professori Philip Jenkins sanoo kirjassaan The Lost History of Christianity: Jos verrattaisiin historiallisesti idän ja lännen kirkkojen ja Aasian kirkkojen kristittyjen määrää, koulutustasoa ja teologian harjoittamista, kristinuskon keskus ensimmäisen vuosituhannen lopulla olisi ollut pikemmin Syyrian Edessa kuin Rooma tai Konstantinopoli.

Juha Auvinen kirjoittaa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien julkaiseman Lähde-lehden (5/12) pääkirjoituksessa:

”Syyrian merkitystä kristinuskon ja lähetystyön keskuksena ei voi kiistää. Jo vuonna 250 valmistui klassiseksi syyriaksi käännetty Raamattu. Siitä tuli tärkein itäisen kristillisyyden Aasiaan leviämiseen vaikuttanut kirja. Kielestä tuli laajalla alueella kristillisen opetuksen ja kirjoittamisen väline. Vuoteen 400 mennessä syyria oli pääasiallinen jumalanpalveluskieli Keski-Aasiassa ja Persiassa, joissa neljännes väestöstä oli kristittyjä. Vuonna 500 syyrialaiset munkit perustivat luostarin Etiopiaan. 800-luvulla joukko syyriaa puhuvia persialaiskristittyjä muutti Lounais-Intiaan ja liittyi sikäläisiin Malabar-kristittyihin.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Vuonna 1142 Syyrian itäiset nestoriolaiset ja läntiset jakobiittikristityt löysivät toisensa. Heidän yhteenlaskettu lukumääränsä oli noin 14 miljoonaa, joka merkitsi noin neljännestä kaikista maailman noin 52 miljoonasta tuonaikaisesta kristitystä.

Kristityt ovat olleet kunnioitettu vähemmistö Apostolien tekojen 13. luvussa mainitun Antiokian kirkon ajoilta. Ortodoksit ja katolilaiset ovat selviytyneet Bysantin, arabimuslimien, ristiretkien ja ottomaanien vallasta. Nykyisin Syyrian väestöstä runsas viisi prosenttia, noin kahdeksansataatuhatta, on kristittyjä. Heistä valtaosa kuuluu katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Protestanttisiin kirkkoihin ja muihin kristillisiin ryhmiin kuuluu noin neljäkymmentätuhatta syyrialaista. Heidän osuutensa on ollut hienoisessa kasvussa suurimmissa kaupungeissa.

Syyrian valtionuskonto oli islam vuoteen 1973. Siitä alkaen Syyria on virallisesti ollut maallinen valtio, jossa vallitsee uskonnonvapaus. Suurin osa Syyrian kristityistä on arabeja, mutta maassa on myös suuri armenialainen yhteisö. Kristityt ovat vaikutusvaltaisia kaupungeissa, eri ammateissa, politiikassa ja asevoimissa. Kokonaisuudessaan kristittyjen määrä kuitenkin laskee maastamuuton ja sisällissodan aiheuttaman pakolaisuuden takia.”

Kristillinen media vaikuttaa Syyriassa

Myös kristillisellä medialla on Syyriassa suuri merkitys. SAT-7:n arabiankielisiä satelliittitelevisiolähetyksiä katsotaan Syyrian Aleppossa enemmän kuin missään muussa arabikaupungissa.

Radiolähetysjärjestö TWR radioi kristittyjen syyrialaisnuorten toimittamaa arabiankielistä Nuoret sydämellä -ohjelmaa. Maan noin 22 miljoonasta asukkaasta yli kolmannes on nuoria. Tulevaisuudestaan epävarmoja nuoria rohkaistaan viestillä, että on olemassa Jumala, jolla on suunnitelma jokaista varten.

 

 
Sansa artikkeliban.12.2.- MJa