Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Seurakuntien leireillä on turvallista

 

Turvallisuus on hyvin hoidettu rippileireillä. Kuva Lohjan Vivamosta: Kuva: KRS:n arkisto

Onko siellä turvallista? Näin jotkut vanhemmat kyselevät mielessään rippileirien lähestyessä. Leirien järjestämisessä on vuosien rutiini ja vaaratilanteet on jo etukäteen pyritty karsimaan.
– Järjestäjiltä edellytetään valmiussuunnitelman laatimista, jossa otetaan huomioon kaikki, suuronnettomuuksia ja katastrofeja myöten, työalasihteeri Pekka Tukeva kirkkohallituksesta sanoo.

Seurakunnat laativat myös palo- ja pelastuslainsäädännön mukaiset kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Leirikeskuksissa majoitustilojen palohälytys ohjautuu automaattisesti hälytyskeskukseen.

Rippileirien tapaturmat ovat tavanomaisia murtumia, mustelmia ja avohaavoja. Niistä selvitään omin joukoin, sillä henkilökunnalla on ensiapukoulutus, jota päivitetään jatkuvasti.

Janoinenlammas.fi neliöb.8.5.-4.6.

– Säännöt ovat selkeät. Korostamme esimerkiksi sitä, että uimassa voi käydä vain sovittuina aikoina ja selitämme, miksi salatupakointi on vaarallista. Ennakointia helpottaa leirien järjestäminen tutuilla paikoilla, sanoo nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso Vuosaaren seurakunnasta.

Järjestäjät rohkaisevat vanhempia kertomaan leirin vetäjille luottamuksellisesti tarpeelliset lapseen liittyvät asiat. Esimerkiksi sen, jos lapsi on luonteeltaan äkkipikainen.

Peitson mukaan uhkaaviakin tilanteita on nuorten kanssa syntynyt. Joku on heittänyt kohti  jollakin esineellä. Joskus leiriläisten kesken on tullut erimielisyyksiä.

Kouluampumiset ja Utöyan tapaus ovat järkyttäneet ihmisiä.

– Jokainen työntekijöistä on ajatellut, että entä jos vastaava tapahtuisi meille.

Peitso oli pitämässä rippileiriä hieman Utöyan joukkomurhan jälkeen. Monet rippikoululaiset pelkäsivät meren rannalla järjestetyllä leirillä.

Silmät on pidettävä auki myös sen vuoksi, että ajassa on paljon kirkkokriittisyyttä.

– Ei voi kuitenkaan elää niin, että pelkää jatkuvasti pahinta, hän painottaa.