Sana ratkaisi mahdottoman yhtälön – Marja-Liisa ja David Ezzinen tarina

 

David ja Marja-Liisa Ezzine ovat pitkään tehneet Ranskasta käsin arabiankielistä mediatyötä Sat7:n palveluksessa Medialähetysjärjestö Sanansaattajien (Sansa) lähetteinä. Nykyään David on Sansan seniorityöntekijä. Kuva: Sari Savela

Kun suomalainen kommunisti ja muslimitaustainen arabikristitty aikoinaan kohtasivat lontoolaisessa pubissa, tarinan jatko näytti epätodennäköiseltä. Toisin kävi.

– Minusta on tärkeää, että muslimit saavat kuulla kristinuskosta ja Jeesuksesta. Entisenä muslimina tiedän, että muslimit saavat väärää opetusta kristityistä, Raamatusta ja Jeesuksesta, David Ezzine kertoo.

David ja Marja-Liisa Ezzine ovat tehneet pitkään arabiankielistä mediatyötä Satelliittitelevisio SAT7:n palveluksessa Medialähetysjärjestö Sanansaattajien lähetteinä. Heidän toimittamansa arabiankieliset televisio-ohjelmat tavoittavat laajasti pohjoisafrikkalaisia muslimeja ja kristittyjä. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ihmiset katsovat paljon televisiota iltaisin kodeissaan, koska ulkona liikkuminen on usein vaarallista. Monien kotien kattoja koristavat satelliittilautaset, joten satelliittikanavat ovat laajasti seurattuja. SAT7-satelliittitelevision arabiankielisten ohjelmien tarkoitus on ensisijaisesti rohkaista ja tukea vaikeissa oloissa eläviä kristittyjä, mutta tavoitteena on myös julistaa evankeliumia muslimeille, jotta he voisivat oppia tuntemaan Jeesuksen Kristuksen ja ymmärtäisivät kristinuskon sisällön.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

– Pyrin aina ohjelmissa julistamaan evankeliumia Jeesuksesta, että Hän on Jumalan poika.

Ohjelmista saadun palautteen perusteella tiedetään, että moni muslimi on löytänyt uskon Jeesukseen ohjelmien kautta.

Davidin kasvot tunnetaan televisio-ohjelmien perusteella laajasti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Miltä se tuntuu?

– Se pitää minut aina hymyilemässä, David myhäilee ja vakavoituu, – Täytyy tunnustaa, että olen joskus peloissani. Katson tarkkaan ympärilleni, kun lähden kotoa toimistoon. Aina on olemassa fanaatikkoja, jotka yrittävät tappaa islamista kristinuskoon kääntyneitä.

David välttää julistuksessaan muslimien provosointia. Hän julistaa mieluummin evankeliumia kuin puhuu islamia vastaan. Toki hänellä on selvä käsitys islamista.

–  Älkää uskoko niitä, jotka sanovat, että islam on rauhan tai rakkauden uskonto. Se ei ole totta. Sana islam ei merkitse rauhaa, vaan alistumista allahille ja allahin profeetalle.

Avioon poliisin kehotuksesta

David Ezzine varttui Marokon Casablancassa muslimiperheessä. Perheen isä oli moskeijan johtaja, islamin uskonto ja koraani tulivatkin Davidille hyvin tutuiksi lapsuus- ja nuoruusvuosina. Vasta asuessaan nuorena miehenä Lontoossa, hän sai ensi kosketuksen kristinuskoon.

– Muutin Lontooseen, koska halusin oppia englanninkielen. Suunnitelmissani oli muuttaa myöhemmin Amerikkaan. Halusin keskittyä kielen opiskeluun, enkä siksi hakeutunut maamiesteni seuraan Lontoossa.

Muslimiyhteisöstä erillään olo avasi Davidin mieltä ja sydäntä uusille vaikutteille.

– Englantilainen ystäväni kertoi minulle Jeesuksesta ja että Jumala rakastaa minua. En halunnut kuulla enempää, koska minulla oli oma uskontoni ja oma profeettani.

– Ystäväni jatkoi kuitenkin kertomista. Hän sanoi, että jos nyt kuolen, joudun helvettiin.

Sanat eivät synnyttäneet uskoa heti, mutta tuli aika, jolloin David kävi painia Jumalan kanssa ja antoi oman elämänsä Jeesukselle.

Elettiin vuotta 1971. Seuraavana vuonna David tutustui tulevaan vaimoonsa Marja-Liisaan lontoolaisessa pubissa. Ensikohtaaminen ei luvannut jatkoa tarinalle. Suomalainen nuori nainen torjui tylysti pohjoisafrikkalaisen miehen lähestymisyritykset. Myöhemmin Marja-Liisaa kadutti oma käytös ja hän meni pyytämään mieheltä anteeksi. Vielä saman vuoden lokakuussa David muutti Marja-Liisan luokse Suomeen Tampereelle, missä tämä suoritti lehdistö- ja tiedotusalan yliopisto-opintoja. David sai kolmen kuukauden oleskeluluvan Suomeen. Töitä oli vaikea löytää. Oleskeluluvan päättyessä paikallinen poliisipäällikkö kutsui miehen toimistoonsa.

– Hän kysyi minulta, mitä teen Suomessa ja sanoi sitten, että neljän viikon kuluessa minun on mentävä joko naimisiin tai lähdettävä maasta.

Ezzinet avioituivat toukokuussa 1973.

Kommunistin kääntymys

Pariskunnan arvomaailmat erosivat toisistaan melkoisesti vielä tuolloin. David oli muslimitaustainen kristitty ja Marja-Liisa vakaumuksellinen kommunisti. Nuoren miehen harras rukous olikin, että hänen vaimonsa voisi kääntyä kristityksi.

– Olin hyvin tosissani kommunisti. Johdin jopa yliopiston marxilaisia opiskelijoita. Mutta en ollut ateisti, sillä en voinut kiistää Jumalan olemassaoloa. Isoäitini oli helluntailainen ja olin itsekin turvautunut Jumalaan.

Marja-Liisan kääntymys ei tapahtunut hetkessä vaan vähitellen.

– Kun David ehdotti, että lukisimme yhdessä Raamattua, ajattelin, että ei kai siitä mitään haittaa ole, Marja-Liisa kertoo.

Raamatun lukemisen jälkeen mies ehdotti yhteistä rukousta. Jälleen vaimo suostui. Hän jopa suostui lähtemään Davidin kanssa tämän mieliksi kirkkoon. Kirkossa kuultu sana alkoi puhutella Marja-Liisaa. Erityisesti jakeet: ” Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon” (Matt. 11:28) ja ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan” (Luuk. 18:25) upposivat otolliseen maaperään.

Kerran erään jumalanpalveluksen jälkeen David ihmetteli kyyneleitä vaimonsa kasvoilla.

– Kysyin Marja-Liisalta, miksi itket, David kertoo.

– Sanoin, että nyt ymmärrän, kuka Jeesus on. Samalla ymmärsin, että vaikka ihmisten olosuhteita kuinka muutettaisiin, niin se ei lopulta auta, koska pahuus lähtee ihmisen sisältä. Jeesuksen avulla ihmisen sisin voi muuttua.

Marja-Liisan uskoontulo häitä seuraavana vuonna oli Davidille mieluinen häälahja.

Isä hyväksyy, veljet eivät

Suomalaisilla appivanhemmilla Kauhajoen Sahankylässä oli alkuun sulattelemista pohjoisafrikkalaisessa vävyssä. Erityisesti Marja-Liisan äiti oli epäileväinen, jopa kauhuissaan tyttärensä valinnasta. Turhat huolet hälvenivät, kun appivanhemmat tutustuivat vävyynsä. Myös Davidille muutto Suomeen oli alkuun jonkinlainen järkytys. Välimeren lämpöön tottunut mies törmäsi Suomessa kylmään luontoon ja kylmiin ihmisiin. Sittemmin David on oppinut pitämään pohjoisesta maasta ja sen asukkaista.

– Kun ystävystyin suomalaisten kanssa, huomasin, että he ovat hyvin sydämellisiä.

– Toisinaan minusta tuntuu, että David pitää Suomesta jopa enemmän kuin minä, Marja-Liisa naurahtaa.

Nuoripari Ezzine vieraili Davidin kotimaassa ensimmäistä kertaa pari vuotta häiden jälkeen.

– Vanhempani olivat hyvin iloisia Marja-Liisasta ja ottivat hänet hyvin vastaan.

Kristityksi tulon jälkeen David oli lähettänyt vanhemmilleen kirjeen, jossa hän oli kertonut, että oli antanut elämänsä Jeesukselle. Yhteys vanhempiin säilyi hyvänä pojan kääntymyksestä huolimatta. Sen sijaan Davidin veljet olivat vihaisia tälle ja uhkailivat tätä monin tavoin. Yhteys veljiin on ollut poikki aina tähän päivään saakka.

Sanan pohjalle rakennettu

Suuremmilta kriiseiltä on kahden kulttuurin liitossa vältytty.

– Tärkeintä meillä on ollut se, että liittomme on rakentunut Sanan pohjalle. Vaikeissa tilanteissa olemme turvautuneet rukoukseen, Marja-Liisa kertoo.

Puolisoiden hitsautumista yhteen on osaltaan auttanut asuminen maassa, joka ei ole kummankaan kotimaa. Ezzinet muuttivat Ranskaan 1970-luvun lopulla. Alkuun he kävivät siellä raamattukoulua. Vuodesta 1982 he ovat tehneet mediatyötä Sansan lähetteinä Etelä-Ranskasta käsin.

Kesät pariskunta viettää yleensä Suomessa Marja-Liisan lapsuuden maisemissa. Syksyn tullen Ezzinet palaavat muuttolintujen lailla etelään, missä asuvat myös pariskunnan kaksi aikuista lasta.

David jäi vuoden alussa virallisesti eläkkeelle, mutta jatkaa edelleen suositun Kotikirkko-ohjelman toimittamista SAT7-satelliittitelevision palveluksessa. Marja-Liisan työsarkaa on puolestaan yhteydenpito Suomeen ja Davidin avustaminen televisio-ohjelmien teossa.

Juttu on julkaistua aikaisemmin Joulusanoma-lehdessä 2016.

Teksti Sari Savela