Piispaehdokas Leena Huovinen: Kirkko näyttäytyy suttuisena sanktioiden antajana

— Meillä pitää olla yhteys toisella tavalla ajatteleviin, ja se yhteys täytyy pitää auki – käydä kunnioittavalla tavalla keskustelua. Kuva: Heli Manninen

Kisapappi Leena Huovisen mukaan Espoon piispanvaalissa on olennaista, hengittääkö kirkko vaalin jälkeen sisään- vai ulospäin. Hän tarjoutuu vaalissa ehdokkaaksi, jolla on ”erilaiset kasvot”.

Espoon hiippakunnan piispaehdokas Leena Huovinen saapui Radio Dein piispanvaalitenttiin häälahjaksi hankitulla uudella pyörällään.

Espoon hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen äänestyspäivä 8. lokakuuta on Leena Huoviselle juhlapäivä — kävi vaalissa miten tahansa. Piispanvaalin ensimmäinen kierros osuu 20 vuotta pappina toimineen Leena Huovisen 30-vuotishääpäivään.

Leena Huovisen, 55, perheeseen kuuluu viisi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsikin. Olympialaisissa ja muissa arvokisoissa Suomen joukkueen kisapappina julkisuudessa runsaasti esiintynyt Helsingin seurakuntayhtymän johtava oppilaitospastori ja Kirkkohallituksen kisapappi uskoo olevansa juuri sopivassa iässä piispan tehtävään.

”Oma paikkansa on pystyttävä ottamaan.”

— Kisapappitehtävässä on paljon semmoista, kuten yliopistopapinkin työssä, että olet yksin vierailla lattioilla. Oma paikkansa on pystyttävä ottamaan ja työtänsä on tehtävä muita kuunnellen. Moniammatillisessa työyhteisössä on tuotava oma panoksensa, mikä meillä kirkon ihmisillä on annettavana.

Leena Huovinen puhuu oman integriteetin ja omien periaatteiden kiinnipitämisen tärkeydestä.

— Olen kirkon työntekijä, olen hengellinen työntekijä ja olen pappina tuomassa sitä asiantuntemusta ja osaamista. Niin yliopistomaailmassa kuin kisapappimaailmassa osaamiseni on nähty, tunnustettu ja tunnistettu.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla kirkon haasteena on jäsenmäärän väheneminen. Leena Huovinen varoittaa sanojen merkityksestä, puhe tekee todellisuutta. Jos jatkuvasti puhutaan siitä, että väki vähenee, niin se todellakin vähenee. Leena Huovinen uskoo, että Espoon hiippakunnassa jäsenet saadaan pysymään kirkossa.

— Kokemus, mikä minulla on kentältä ihmisten äärellä, on se, että meillä on paljon annettavaa — ja ihmisillä on myös meille paljon annettavaa. Se on aina vastavuoroista. Ei kirkon aika ole ohi, päinvastoin. Kaikissa meissä on kaipaus.

”Pitää olla vähän hassu, jos ei tajua, että me ollaan pattitilanteessa.”

Yksi kirkon tärkeimpiä tehtäviä on vaalia ykseyttä hiippakunnassa, mutta Leena Huovinen pohtii, mikä se ykseys on, mitä piispan pitäisi vaalia.

— Minulle se on sitä, että me olemme kaikki täällä julistamassa evankeliumia, hoitamassa sakramentteja pappeina, palvelemassa ihmisiä, rakastamassa lähimmäistä niin kuin itseämme. Se on se meidän ykseys. Asiat, mistä ykseys ikään kuin repeää, eivät ole ollenkaan toisarvoisia juttuja. Puhutaan vaikka sukupuolineutraalista avioliitosta; tällä hetkellä sen tulkinta on meillä hirveän erilaista. Pitää olla vähän hassu, jos ei tajua, että me ollaan pattitilanteessa.

— Mutta uskon, että menemme tästä eteenpäin. Joidenkin mielestä liian hitaasti ja toisten mielestä liian nopeasti. Mutta sen yhteyden vaaliminen on myös asenteissa tapahtuvaa muutosta.

Leena Huovisen mielestä se aika on jo mennyt ohi, jolloin piispa oli käskijä, jota piti totella. Sellainen kulttuuri ei Huovisen mielestä sovi nykyiseen yhteiskuntaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisiä ja asemaa arvostettaisi.

Espoossa valitettiin tuomiokapituliin papista, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin, ja tuomiokapituli antoi tästä yksimielisesti varoituksen papille. Leena Huovinen kuuluu pappeihin, jotka ovat jo vuosia vihkineet tai siunanneet samaa sukupuolta olevia pareja. Hän ymmärtää oman toimintansa ja kirkon virallisen linjan välillä vallitsevan ristiriidan.

— Ajattelen, että teen sitä mitä, minut on pappina kutsuttu tekemään, niin teologisesti kuin virkamiehenä. Toki näen tämän ristiriidan, mutta minun näkemykseni ja toimintatapani nousevat siitä todellisuudesta, missä olen työtäni tehnyt. Ojentaudummeko enemmän rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen vai sanktioihin? Ja mikä on muuttuvaa ja muuttumatonta? Minulle avioliitto kuuluu siihen osastoon. Ymmärrys siitä ja käsitys on kasvanut ja lisääntynyt.

— Nyt kirkko näyttäytyy sanktioiden antajana. Se on suttuinen kuva, joka heijastuu kansan pariin.

Piispaehdokkaan häälahja. Leena Huovinen saapui Radio Dein vaalitenttiin polkupyörällä. Kuva: Kirsi Rostamo

”Meillä pitää olla yhteys toisella tavalla ajatteleviin, ja se yhteys täytyy pitää auki.”

Kirkolliskokous antoi piispankokouksen tehtäväksi pohtia ratkaisua avioliittokysymyksestä käytävään kiistaan. Espoon hiippakunnan piispaehdokas Leena Huovinen tarjoaisi ristiriitoihin Norjan mallia. Norjassa papit saavat vihkiä ja siunata samaa sukupuolta olevien parien liitot, mutta kukaan pappi ei ole siihen velvoitettu. Jokaisella on avioliittokysymyksessä omantunnonvapaus.

Leena Huovinen on oppinut ymmärtämään, että ne joille sukupuolineutraaliavioliitto on mahdoton asia, ovat vilpittömästi sitä mieltä. Itse hän on joutunut yliopistomaailmassa ottamaan asiaan kantaa jo vuosia sitten ja ollut teologisesti systemaattinen koko pappisuransa aikana.

— Meillä pitää olla yhteys toisella tavalla ajatteleviin, ja se yhteys täytyy pitää auki – käydä kunnioittavalla tavalla keskustelua, että sinulla on tuo näkemys ja minulla on tällainen näkemys. En muuta keinoa siihen keksi kuin asettumalla — ei yläpuolelle ei alapuolelle — vaan viereen. Kysymällä miten sinä olet tullut tällaiseen näkökulmaan, ja lähteä siitä.

”Olennaista näissä vaaleissa on, hengitämmekö ulospäin vai sisäänpäin.”

Johtajana Leena Huovinen olisi johdonmukainen, oikeudenmukainen, pysyisi sanojensa takana ja esittäisi kantansa selkeästi.

— Olen innostava ja kannustava johtaja. Olen sitä mieltä, että aina pitää kokeilla ja katsoa. Jos menee mönkään, niin sitten otetaan uusiksi, virheitä ei pidä pelätä. Olen jossain asiassa aika tiukka. Minun mielestäni työ pitää tehdä hyvin. Etenkin meidän, jotka olemme kirkon töissä ja teemme töitä muiden ihmisten rahoilla. Sen vaikuttavuus pitää olla hyvä.

Jos Leena Huovinen valitaan Espoon hiippakunnan piispaksi, hän uskoo omaavansa annettavaa kirkon sisäiseen tapaan olla ja keskustella. Hän toisi piispakollegioon toisenlaiset kasvot.

— En sano, että ne ovat paremmat kasvot, mutta ne ovat erilaiset siihen joukkoon. Espoon hiippakunnassa voisin olla kasvot, jotka ovat tutut tuolta julkisuudestakin. Tulisin siihen todellisuuteen ihmisten keskeltä. Olennaista näissä vaaleissa on, hengitämmekö ulospäin vai sisäänpäin. Olemmeko me kirkon työntekijät toisiamme varten vai olemmeko me isosti sitä, mitä Espoon hiippakunnassa tällä hetkellä tarvitaan.

Leena Huovisen vierailu Radio Dein vaalitentissä kuullaan uusintana lauantaina kello 13.35. Tentti on kuunneltavissa myös Radio Dein piispanvaalisivuilla.

Radio Dein Espoon piispanvaalitenttien lähetysajat

Keskiviikkona 5. syyskuuta suorassa Piispan kyselytunti -lähetyksessä kello 9-10 toimittajien kysymyksiin vastaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Radiolähetyksen lisäksi Piispan kyselytunnin videolähetys on katsottavissa ja kommentoitavissa suorana ja lähetyksen jälkeen tallenteena Radio Dein Facebook-seinällä.

Radio Dei RADIOT_FI 2