Paula Risikko toivoo koronarajoituksiin räätälöintiä – kriisien iskiessä kirkon merkitys kasvaa yhteiskunnassa

 

Paula Risikon (kok.) omat ministerivuosien koettelemukset ovat palanneet mieleen korona-pandemian aikana. 60 vuotta hiljattain täyttänyt Risikko pitää edelleen kirkon ja seurakuntalaisten roolia merkittävänä erilaisten kriisien iskiessä.

Korona-pandemian jyllätessä maailmalla Suomen toiseksi pisimään ministerinä toimineen Paula Risikon (kok.) omat ministerivuosien koettelemukset ovat palanneet mieleen. Kesälomaansa viettävä ja kesäkuussa 60 vuotta täyttänyt Risikko on joutunut palaamaan vuosiin 2009-2010, jolloin sikainfluenssapandemia sai hänet peruspalveluministerinä muistuttamaan ihmisiä pesemään käsiä huolellisesti ja usein.

– Kieltämättä tuli voimakas tunne siitä. Totta kai tiesin, mikä on vaarana. Yhtä lailla sikainfluenssa ennustettiin yhtä vakavaksi kuin tämäkin (korona). Sen jälkeen vielä päivitettiin ne suunnitelmat, mitä pitää tehdä, Risikko toteaa.

Opposition kansanedustaja huomauttaa, että vaikka jälkiviisaus on helppoa, Suomessa toimittiin oikein keväällä ja tästä hän kiittää virkamiehiä ja päättäjiä.

– Itse sanoin alkuvaiheessa, kun juttelin ministereiden kanssa, että nopeus on valttia. Kannattaa mieluummin tehdä enemmän kuin vähemmän.

Suomalaiset kuuliaista kansaa – tämä selittää myös korona-tilastojamme

Viime viikkoina koronatartuntojen määrässä on tehty ennätyksiä ja jopa Euroopassa on jouduttu tiukentamaan rajoituksia. Suomessa on luovuttu asteittain koronarajoituksista 1. kesäkuuta alkaen. Tavoitteena on estää epidemian leviämistä niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista. Kansanedustaja Risikko muistuttaa vastedeskin muistamaan käsienpesun, oman hygienian ja toisten huomioon ottamista turvavälein. Korona ei ole pelkästään terveyttä uhkaava tekijä.

– Tällaisissa tilanteissa pitää miettiä, kuinka vakava se uhka on, ettei käy niin, että taudin hoito on vakavampi kuin itse tauti. Kun rajoitetaan kovin paljon sekä ihmisten että koko yhteiskunnan toimintaa, niin vaarana on se, että se kertautuu talouspuolella ja sosiaalisella puolella. Korona ei ole ainoastaan terveysuhka vaan taloudellinen ja sosiaalinen uhka esimerkiksi ikäihmisten kohdalla. Tämä on niin monipuolinen uhka ja ongelma.

”Me ei voida ajatella, että Suomi laitetaan yhtäkkiä kiinni. Sen takia räätälöinti on valttia.”

Risikko kannattaa rajoitusten räätälöintiä koronan mahdollisen uudelleen leviämisen aikana. Hän kannattaa aktiivisempaa koronatestausta, jotta nähdään, miten tauti on levinnyt. Mikäli korona ei ole levinnyt, silloin voidaan Risikon mukaan tehdä räätälöiden rajoittamistoimia.

Tärkeässä roolissa on sekin, että jokainen kuluttaja hyödyntäisi oman paikkakuntansa yritystoimintaa

– Ostetaan kotimaista, ostetaan lähialueen palveluja. Samalla tuetaan yrittäjän elämää.

Kohut eivät kerro aina koko totuutta – Risikko on oppinut silti politiikasta, että se on sitä, miltä se näyttää

Vajaan vuoden aikana toimittajat ovat ravanneet Arkadianmäelle muidenkin asioiden kuin koronan takia. SDP:hen kulminoitunut posti-kohu ja sitä seuranneet ministerien vaihdokset, Keskustan viestintäepäselvyydet ja siihen liittyen ministerien vaihdokset, Vihreiden ulkoministerin mahdollinen virkamiesten painostaminen, Perussuomalaisten rajanvetoa kansanedustajiensa puheisiin sekä Kristillisdemokraattien kansanedustajan sanomisten päätyminen oikeuteen. Millä mielellä Risikko on seurannut tilannetta oppositiosta entisenä ministerinä ja puhemiehenä.

– Monipuolisia tapahtumia on ollut tämänkin vuoden aikana, kun meillä on ollut uusi hallitus. Politiikkaan kuuluu aina sitä. Onhan tässä ollut poikkeuksellisen paljon säpinöitä. Monta kertaa, kun katsoo sieltä sisältä päin, niin ne ei ole ihan niin, miltä ne näyttää ulospäin. Politiikassa olen oppinut, että se on, miltä se näyttää.

Risikko harmitteleekin, että kohut vievät politiikasta uskottavuutta. Kun Risikko oli tehnyt pitkän työuran sairaanhoidon ja siihen liittyvän opetuksen parissa, hän ajatteli, että politiikan pitäisi olla asioiden hoitoa. Siksi politiikan tulee kestää päivänvalon, sen tulee olla avointa, selkeää, jotta kaikki tietäisi, mitä on tapahtunut, Risikko tähdentää.

”Parlamentarismi on ollut jopa aika lamassa”

Koronaan keskittyminen on vienyt huomiota pois parlamentarismista ja debattikeskusteluista. Tämä on heikentänyt Risikon mukaan eduskunnassa käytävää keskustelukulttuuria.

Kauhajoen koulusurman jälkeen korostui kirkon ja ihmisiä kohtaavan poliitikon rooli

Risikko toimi ensimmäistä kertaa ministerinä Matti Vanhasen hallituksessa Kauhajoen koulusurman aikana. Peruspalveluministeri Risikko sai 23.9. 2008 Kauhajoelta puhelun, jonka hän luuli aluksi perustuneen jonkinlaiseen harjoitukseen. Hänelle valkeni hyvin äkkiä tilanteen vakavuus, minkä johdosta hän olisi halunnut suunnata saman tien paikan päälle. Risikko oli toiminut aiemmin vararehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, jonka ravitsemusalan yksikössä oli tilanne päällä. Pääministeri Vanhanen pyysi Risikkoa kääntymään kesken matkaa pitämään tiedotustilaisuuden, jonka jälkeen hän pääsi puolustusvoimien helikopterilla paikan päälle.

– Siellä oli sellainen totaalinen tunne, että tähän maahan on laskeutunut jotain järkyttävää.

Risikko lähti saman tien kiertämään alueella, jotta hän pystyi kohtaamaan uhreja, heidän omaisia että eri alojen auttajia. Hän ehti illalla vielä Kauhajoen kirkkoon, jonka jälkeen hän vasta huomasi villenevän illan keskellä takkinsa jääneen Helsinkiin.

– Vaikka en voinut auttaa, enkä estää sitä tilannetta enää, mutta heille (kauhajokisille) tuli kuulemma sellainen tunne, että heistä huolehditaan ja heitä kannetaan hetken. Tämä kysymys pitää aina muistaa tehdä, että kuinka te jaksatte?

”Ihminen hädän hetkellä tarvitsee kantavia voimia. Ne voivat olla toisen ihmisen läheisyys, ystävyys, perheen tuki. Mutta kyllähän ihminen on aina tällaisissa tilanteissa yksin. Silloin se henkinen yhteys, hengellisyys, toivo tarvitaan.”

Aiemmin Risikko oli kohdannut Jokelan koulusurman myötä paikan päällä olleita auttajia. Myöhemmin sisäministerinä ollessaan Risikko osallistui Turussa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen ekumeeniseen hartaushetkeen.

– Kyllä mä koen, että on ollut hienoa huomata näissä erilaisissa kriisitilanteissa, että kirkko on läsnä. Seurakunta on läsnä. Seurakunta on heti valmiina, itse asiassa jo olemassa ja tulee vaan entistä tarpeellisemmaksi tällaisissa tilanteissa.

 

Paula Risikko vieraili Radio Dein Herätyksessä! 16.7.2020. Toimittajana Ariel Neulaniemi.

OSA 1:

OSA 2:

OSA 3:

 
Radio Dei RADIOT_FI 2