Olympiatoivo Jumalan käytössä

Mika Poutala, kristitty pikaluistelija ja Suomen mitalitoivo, luottaa Jumalaan niin arjessa kuin Pyeongchangin olympialaisissakin.

Mika Poutala on harjoitusleirillä Saksassa. Hän lähtee pian ajamaan Etelä-Saksasta harjoitusleiriltä Erfurtin kaupunkiin. Siellä häntä odottaa vielä ainakin maailmancupin kisat ennen olympialaisia.
– Oon kyllä oikeastaan aika innoissani olympialaisista. Nämä ovat jo mun neljännet olympialaiset, niin ei oikeastaan jännitä. Kaikki alkaa olemaan jo aika tuttua. Poutala nauraa ja jatkaa olympialaisten tunnelman hehkuttamista.
– Siellä on kyllä aina niin omanlaisensa tunnelma. Todella hieno fiilis. Kyllä ne on pikaluistelijalle ihan uran huippuhetkiä.
Poutala kertoo olleensa Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010 elämänsä kunnossa ja tällä hetkellä tilanne on sama. Vancouverissa Poutala putosi mitalisijoilta oman pienen virheen takia. Tällä kertaa tavoitteet ovat vähintään yhtä korkealla ja miehen itseluottamus huipussaan.
– Kyllä mä eniten odotan omia onnistumisia. Tavoitteena on tietysti voitto!

 

PS rikottu neliö

Luistelusuoritus on aina Jumalan kädessä

Poutala voitti nyt vuoden alussa EM-hopeaa. Se on hänen uransa ensimmäinen arvokisamitali. Menestys on seurausta hyvin tehdystä työstä.
– Jumala on mut tähän asettanut ja sillä menestyksellä, mitä mä saan, mä haluan kirkastaa Jumalan kunniaa. Voitolla ja omalla menestykselläni mä en hae kunniaa tai yritä mitenkään korottaa itseäni, Poutala sanoo varmana.

– Ennen kilpailua, yleensä edellisenä päivänä, mä rukoilen. Pyydän Jumalaa auttamaan mua luistelemaan niin hyvin kuin mä osaan ja että Jumala voisi hyötyä siitä tuloksesta jotenkin. Ehkä se sitten jotenkin lieventää myös sitä harmitusta, jos häviää. Poutala pohtii.
– Mä uskon, että Jumala pystyy käyttämään kaikkia asioita meidän elämässä omiin tarkoituksiinsa. Myös niitä, mitä me ei itse huomata, hän lisää.

Juuri ennen kilpailua Poutala koputtaa nyrkillä sydämeensä ja osoittaa taivaalle osoittaen minne ja kenelle hänen sydämensä kuuluu.

 

Kun harjoittelu ei maistu

Poutalalla on uraa takana jo pitkä taival, eikä treenaaminen ole aina maistunut. Joskus vain on sellainen päivä että väsyttää, eikä harjoittelu oikein nappaa. Huippuluistelijankin inspiraatio voi olla välillä kateissa. Mikä silloin avuksi?
Poutalalle apu ja motivaatio ovat löytyneet Raamatusta. Hän nostaa esiin Kolossalaiskirjeen kohdan: ”mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille” (Kol. 3:23).
– Kyllä siinä sitten miettii, että mä haluan tehdä tämän mun työn, pikaluistelun, niin hyvin kuin mahdollista.

”Sillä menestyksellä, mitä mä saan, mä haluan kirkastaa Jumalan kunniaa.”

Juuri ennen kilpailua Poutala koputtaa nyrkillä sydämeensä ja osoittaa taivaalle. Tällä hän haluaa näyttää kaikille, minne ja kenelle hänen sydämensä kuuluu.
– Se on ehkä kaikista näkyvin asia mun uskossa. Toisaalta usko näkyy myös kisojen jälkeisessä juhlinnassa tai paremminkin sen puutteessa. Se ei ole aivan sellaista, mihin näissä piireissä on totuttu, Poutala toteaa salaperäisesti.

Teksti Susanna Leppälä | Kuva

Lue koko artikkeli Mika Poutalasta Nuotta.com-sivuilta

Nuotta 2