Joulun perusasiat ovat tuttuja. Jeesus syntyi maailmaan pelastamaan meidät. Tähän mysteeriin liittyy kuitenkin paljon kaikkea mielenkiintoista. Teologian tohtori Vesa Ollilainen vastaa.
Miksi on tärkeää, että Jeesus syntyi neitseestä?
Tähän on vaikeaa antaa tyhjentävää vastausta. Yksinkertaisimmillaan voi sanoa vain, että kirjoitusten oli käytävä toteen. Vanhan testamentin lupausten täytyi toteutua Jeesuksessa, jotta hän varmasti olisi se josta Vanha testamentti puhuu. ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan.” (Jes 7:14).
Syvempi ymmärrys neitseestä syntymiseen lähtee ihmisen ja Jumalan suhteen tajuamisesta. Ihminen on Jumalan luoma, mutta langennut syntiin. Ihmisen pitäisi tehdä parannus, jotta voisi saada aikaa rauhan itsensä ja Jumalan välille. Tiedämme jokainen kuinka huonosti se onnistuu. Mutta mitä jos Jumala syntyy ihmiseksi? Hän voi sekä ottaa meille kuuluvan rangaistuksen että tehdä sen täydellisesti.
Jumala voi kuolla vain tulemalla ihmiseksi. Jumalan olemukseen ei kuulu nöyrtyminen, hänen ei tarvitsisi alentua, mutta haluaa tehdä sen rakkaudesta meihin. Me tarvitsemme Jumalan ihmiseksi tuloa. Marian neitsyys selittää sen, ettei Jeesus ole ihminen ihmisestä. Jeesus ei ole ”siinnyt synnin alaiseksi”. (Ps 51:5)
Miksi Vanhan testamentin profetiat ovat niin tärkeitä?
Profetiat olivat evankeliumi ennen Jeesusta eläneille ihmisille. Ihminen on siis pelastunut aina samalla lailla: uskomalla Jeesukseen. Vanha testamentti on täynnä lupauksia hänestä, jonka kautta ihmisen ja Jumalan välit korjaantuvat. Ensimmäinen lupaus Jeesuksesta annetaan Raamatun ensimmäisillä sivuilla, syntiinlankeemuksen rangaistuksia jaettaessa: ”Ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi”, Jumala sanoo käärmeelle (1 Moos 3:15).
Ihminen on siis pelastunut aina samalla lailla: uskomalla Jeesukseen.
Jumalan kansan historian on ollut synkkä: yrittämisen, epäonnistumisen ja rankaisemisen kehää. Toivo syntyy Jumalan lupaamasta siunauksesta, joka on tuleva kaikille kansoille.
Suunnattomat lupaukset antavat perspektiiviä lukea Vanhaa testamenttia. Profetioissa Jumalan pelastussuunnitelma näkyy halki Raamatun. Yksi joulua koskevista profetioista lupaa, että Messias syntyy Betlehemissä kuningas Daavidin jalanjäljissä (Miika 5:11). Jeesuksen kasvatti-isä Joosef lähti vaimonsa Marian kanssa verollepanoa varten minne muuallekaan kuin Betlehemiin.
Mitä kertoo, että Jumala lähetti evankeliumin ensimmäisenä paimenille?
Tämä onkin merkityksellistä. Paimenten homma ei ollut yhteiskunnan suosituin ja arvostetuin, mutta silti enkelit lähetettiin kertomaan Vapahtajan syntymästä heille.
Maria pitää sylissään maailmankaikkeuden Herraa. Se ei mahdu järkeen.
Herra ei saavu Jerusalemin temppeliin, Jumalan kirkkauden asuinsijaan, ei kuninkaiden ja ylipappien luo. Hän syntyy talliin kapaloidussa lapsessa. Jumala kätkeytyy ja tulee ihmisen luo heikkoudessa. Maria pitää sylissään maailmankaikkeuden Herraa. Se ei mahdu järkeen.
Tässäkin yksityiskohdassa voi nähdä kaikuja Vanhasta testamentista. Esimerkiksi kuningas Daavid oli aiemmin paimen (1 Sam. 17:15). Ennen kaikkea paimenille ilmoitus on meille rohkaisevaa. Sana tuodaan henkilöille, jotka ovat näkymättömässä työssä, miksei siis myös meille. Tärkeää on myös se, että paimenet ottavat uutiset tosissaan. ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” (Luuk. 2:15)
Kuka?
Vesa Ollilainen on yhden vaimon mies ja kolmen lapsen isä. Hän toimii Ryttylän Kansanlähetysopistolla apologialinjan linjavastaavana ja pastorina
Ollilainen viittaa vastauksissaan C. S. Lewisin kirjaan Tätä on kristinusko (Kirjapaja 2012).
Teksti Ada Ylönen | Kuva Ada Ylönen
Lue koko juttu Nuotasta.
