Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Nuorisobarometri: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa kuuluu asiaan, ajattelee enemmistö nuorista

 

Kirkon juhlilla Tampereella laulettiin yhdessä Suvivirsi. Kuva: Hannu Jukola/Kirkon kuvapankki

Uuden Nuorisobarometrin mukaan nuorista vain hieman yli viidennes on uskonnollisia, mutta enemmistö heistä kuitenkin hyväksyy uskonnon ja muiden katsomusten näkymisen oppilaitoksissa.

Kaksi kolmannesta nuorista ajattelee, että esimerkiksi Suvivirren laulaminen yhteisessä kevätjuhlassa on sopivaa.  Samoin kaksi kolmannesta oli samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan oppilaiden tulisi saada koulussa oman katsomuksen (uskonnollisen tai uskonnottoman) muodostamiseen. Vain vähemmistö, joka kahdeksas nuori, on sitä mieltä, ettei uskonto saisi näkyä kouluissa lainkaan.

”Nuorisobarometrin tulokset kertovat nuorten avoimuudesta erilaisia uskontokuntia ja niiden edustajia kohtaan. Toisten ihmisten ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat asioita, joista myös vanhempi sukupolvi voisi oppia”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino.

IK-opisto Neliöb. 17.-30.6.

Tiedot ilmenevät 21.5. ilmestyvästä vuoden 2023 Nuorisobarometrista, jonka teemana on katsomukset ja hengellisyys.

Uskonnollisuuden merkitys vähenee, mutta mahdollisuus sen tunnustamiseen koetaan tärkeäksi

Nuorten uskonnollisuudessa on tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. Vielä vuoden 2006 Nuorisobarometrissa uskonnollisena itseään piti 41 prosenttia nuorista. Nyt ilmestyvässä vuoden 2023 Nuorisobarometrissa luku on 22 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia piti itseään ei-uskonnollisena. Ei-uskonnollisina, mutta hengellisinä itseään piti 6 prosenttia vastaajista.

Hyvin uskonnollisina itseään pitävien osuus oli 10 prosenttia vastaajista. Samansuuruinen osuus nuorista kertoi rukoilevansa päivittäin. Valtaosalle nuorista uskonto ei näy päivittäisessä elämässä mitenkään.  Vastaajista 63 prosenttia ilmoitti, että käy harvemmin kuin kerran vuodessa uskonnollisessa tilaisuudessa muutoin kuin häissä, hautajaisissa, ristiäisissä tai kouluajalla.

”Nuorisobarometrin tulokset kertovat lisääntyneestä katsomusten kirjosta. Valtaosa nuorista on ei-uskonnollisia, mutta samaan aikaan nuorille on tärkeää, että oman katsomuksensa voi tuoda esille julkisesti”, kiteyttää Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Kiinnittyneisyys suomalaiseen yhteiskuntaan korkealla tasolla

Vuosittain vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometreissa tarkastellaan useita pysyviä arvoihin, asenteisiin ja esimerkiksi hyvinvointiin liittyviä trendejä. Nuorten tyytyväisyys elämään on lievässä laskussa verrattuna koronapandemiaa edeltäviin vuosiin. Kuitenkin selkeä enemmistö nuorista koki elämänsä tarkoitukselliseksi ja tunsi itsensä arvokkaaksi. Yli yhdeksän kymmenestä nuoresta oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan he kokevat pystyvänsä elämään arvojensa mukaisesti. Sekä erittäin kiinteästi (36 %) että vähintään melko kiinteästi (81 %) suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvien osuus oli Nuorisobarometrien mittaushistoriassa toiseksi korkeimmalla tasolla.

Huolestuttavina sen sijaan voi pitää tuoreen Nuorisobarometrin tietoja, joiden mukaan nuoret joutuvat rajoittamaan esimerkiksi sosiaalisia suhteitaan taloudellisen tilanteensa vuoksi. Puolet 20–29-vuotiaista kertoo joutuneensa jättämään rahanpuutteen vuoksi tarpeellisia asioita hankkimatta ja yli kolmasosa on ollut samasta syystä tapaamatta ystäviään.

”Taloudellinen tilanne on tärkeä nuorten elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin ennustaja. Ajankohtaisen leikkauspolitiikan myötä on nuorten hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia syytä seurata entistäkin tarkemmin”, huomauttaa Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.