Naisen ja miehen väliset valtasuhteet: Kuka saa johtaa ja millä ehdoilla?

 
 
Mies ja nainen ovat vastakkain ja pitävät toisiaan kädestä.

Olen kirjoittanut alkuvuoden ajan kirjaa, Rakkauspankkia parempaan parisuhteeseen, joka julkaistaan elokuun puolivälissä (Kirjapaja). Käsikirjoitus valmistui tänään. Osana kirjoitusprosessia olen joutunut huolella puntaroimaan, mitä Raamatussa sanotaan sukupuolten välisistä valtasuhteista.

Seurakunnissa ja laajemmin yhteiskunnassa ollaan hyvin perillä siitä, miten konservatiiviset arvot nostavat erityisesti poikien ja nuorten miesten keskuudessa päätään. Olen vaihtanut ajatuksia asiasta useissa eri seurueissa. Ilmiön syyksi on arveltu kapinaa liberaaleja vanhempia kohtaan, turvallisuushakuisuutta maailman myllertäessä ympärillä, poikien alisteiseksi koettua asemaa naisten oikeuksia korostavassa ilmapiirissä tai avioliitto-opetuksen puutetta seurakunnissa. Usein kysymyksesi nousee naisten ja miesten väliset valtasuhteet parisuhteessa. Kuka saa johtaa ja ketä ja millä ehdoilla?

Ilmiön syyksi on arveltu kapinaa liberaaleja vanhempia kohtaan, turvallisuushakuisuutta maailman myllertäessä ympärillä, poikien alisteiseksi koettua asemaa naisten oikeuksia korostavassa ilmapiirissä tai avioliitto-opetuksen puutetta seurakunnissa.

Naisten toimijuus

Vanhan ja Uuden testamentin 66 kirjaa on kirjoitettu reilun tuhannen vuoden aikana. Kirjoittajat elivät varsin erilaisissa yhteiskuntajärjestelmissä. Ajanjaksoon mahtui heimoyhteiskuntia, monarkioita sekä imperialistisia suurvaltoja kuten Assyria, Babylon, Persia ja Rooma, joissa patriarkaalisuus oli normi. Yhteisöt rakentuivat miesten vallankäytölle sekä isälinjaisille perherakenteille, joissa miehellä oli juridinen ja sosiaalinen johtoasema. Tämä näkyi erityisesti perintöön liittyvissä asioissa sekä uskonnollisissa ja poliittisissa johtoasemissa.

Tämä tietäen onkin huomionarvoista, miten monta poikkeuksellista toimijuutta ja arvovaltaa osoittavaa kertomusta naisista Raamattuun on taltioitu. Vanhan testamentin Debora oli Israelin tuomari ennen kuninkaiden aikaa. Sananlaskujen viimeinen luku on kunnianosoitus naiselle, joka vastaa taitavasti omasta yritystoiminnastaan sekä siihen liittyvästä henkilöstöstä. Kuningatar Ester nousi Persian hovissa keskeiseen asemaan tilanteessa, jossa hovi pyrki hävittämään juutalaisen väestönosan maastaan. Ruutin kirja kertoo maahanmuuttajanaisen uskollisuudesta anoppiaan kohtaan sekä hänen roolistaan Jeesuksen biologisessa sukulinjassa.

Jeesus ja hierarkiat

Uusi testamentti jatkaa aikansa vallitsevien normien haastamista. Jeesuksen lähipiiriin ja toiminnan rahoittajiin kuului useita vaikutusvaltaisia naisia. Jeesus arvosti erityisesti Mariaa, joka tahtoi kodinhoidon sijaan oppia uutta Jumalan valtakunnasta. Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen ensimmäisenä naisille. Pariskunnat johtivat kristillisiä seurakuntia yhdessä. Evankeliumi levisi Eurooppaan makedonialaisen luksuskankaita myyvän Lyydian kodissa kokoontuvan seurakunnan välityksellä.

Pariskunnat johtivat kristillisiä seurakuntia yhdessä.

Uuden testamentin mukaan kaikki ihmiset ovat toistensa kanssa samanarvoisia. Jokainen yksilö on ainutlaatuinen, eikä lokeroitavissa kansallisuutensa, yhteiskunnallisen asemansa tai sukupuolensa perusteella. Paavali kirjoittaa kirjeessään galatalaisille 3:28:

Ei ole enää juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata ihmistä, ei miestä eikä naista. Kristuksen Jeesuksen yhteydessä te kaikki olette yksi.

Itse asiassa Jeesus käänsi opetuksissaan monet hierarkiat päälaelleen. Hän osoitti käytännöllisellä tavalla, miten pienin voi olla suurin. Hänelle todellinen suuruus oli muiden palvelemista ja johtaminen toisten asemaan asettumista. Markuksen evankeliumiin 10:42–45 on kirjattu seuraava Jeesuksen opetus:

”Tehän tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsevinaan kansoja ja olevinaan suurmiehiä, ovat oikeasti pelkkiä alistajia. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Jos joku teistä tahtoo tulla suureksi, hänen on oltava toisten palvelija. Jos joku teistä haluaa olla joukkonne ensimmäinen, hänen pitää olla kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja maksamaan hengellään kaikkien lunnaat.”

Tehän tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsevinaan kansoja ja olevinaan suurmiehiä, ovat oikeasti pelkkiä alistajia. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne.

Vastavuoroisuus

Paavali tunsi hyvin Jeesuksen opetuksen ja sovelsi samoja periaatteita puolisoiden väliseen suhteeseen. Hän haastoi molempia rakastamaan ja kunnioittamaan toisiaan syvästi. Hän kehotti puolisoita asettumaan vastavuoroisesti toistensa johdettavaksi, alamaisiksi toisilleen. Miehen tuli rakastaa vaimoaan Jeesuksen antaman esimerkin tavoin, naisen kunnioittaa miestään. Paavali kirjoitti kirjeessään Efesolaisille 5:21–33:

Olkaa alamaisia toisillenne, niin kunnioitatte Kristusta. – – Samoin pitää miehen rakastaa vaimoaan kuin omaa ruumistaan. Se, joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään. Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ruokkii sitä ja pitää siitä huolta. – – Jokaisen pitää rakastaa vaimoaan kuin itseään, ja vaimon pitää kunnioittaa miestään.

Hän myös kirjoitti: ”Mies on näet vaimonsa pää samalla tavoin kuin Kristus on kirkon, oman ruumiinsa, pää ja pelastaja”. Termi ”pää” ei tarkoita käskijää tai komentajaa. Alkutekstin kephalē viittaa pikemminkin luomiskertomukseen ja merkitsee lähdettä, elämän antajaa ja huolenpitäjää, ei ylemmyyttä. Paavalin vertaus kuvaa siis Kristuksen kaltaista, uhrautuvaa rakkautta, jossa miehen rakkaus ja vaimon kunnioitus muodostavat vastavuoroisen suhteen. Molemmat asettuvat toistensa hyvän puolelle.

Suhdetta ei ole tarkoitettu valtakamppailuksi, vaan suhteeksi, jossa puolisot palvelevat vastavuoroisesti ja kilpailevat toistensa kunnioittamisessa.

Teksti pyrkii ohjaamaan tasa-arvon toteutumiseen parisuhteessa. Alamaisuus on hengellinen käsite, joka rinnastuu jumalasuhteeseen. Ydinajatus Paavalin opetuksessa on, että kaikki elämässä – myös puolisoiden välisessä suhteessa – kuuluu tehdä ”niin kuin Herralle”. Paavali asettaa molemmille korkeat tavoitteet. Suhdetta ei ole tarkoitettu valtakamppailuksi, vaan suhteeksi, jossa puolisot palvelevat vastavuoroisesti ja kilpailevat toistensa kunnioittamisessa. Tavoite on helpompi saavuttaa silloin, kun molemmat ovat tietoisia omasta arvostaan.

Edellä olevaa Efesolaiskirjeen kohtaa on käytetty usein väärin, naisen alistamiseen miehen käskyvaltaan. Sen seuraus parisuhteelle on usein ollut molemminpuolinen tyytymättömyys. Jeesus kytki opetuksissaan yhteen rakkauden, vallan ja vastuun. Läheisyys syntyy molemminpuolisen arvostuksen ja kannustamisen seurauksena. Jos puolisot antavat toisilleen turvallisuutta, lämpöä, arvostusta ja ihailua, he saavat toisensa kukoistamaan.