Norjalainen NLM on ”luterilaisen lähetystyön lippulaiva”

 

Dag Ottar Kiplesund (oik.) on kasvanut NLM:n piirissä lähetyslapsena Itä-Afrikassa ja ollut itse työssä yhdellä järjestön lähetyskentällä perheineen. Vierellä vaimo Silja. Kuva: Marja-Kaarina Marttila.

Vuonna 1891 perustettu Norsk Luthersk Misjonssamband (NLM) tekee edelleen lähetystyötä viidessätoista eri maassa. Järjestö pyrkii tavoittamaan erityisesti ”vähiten evankelioituja kansoja”.

Norjassa toimii monia luterilaisia järjestöjä, joista vanhimpiin ja suurimpiin kuuluu NLM. Se on jäsenmäärällä ja toiminnan laajuudella mitattuna maan suurin kristillinen järjestö, joka toimii koko maassa. Lähetystyöntekijöitä on tällä hetkellä noin 120 viidessätoista eri maassa.  NLM on tullut Suomessakin tunnetuksi, koska Lähetysyhdistys Kylväjä on toiminut heti perustamisvuodestaan 1974 alkaen monilla Afrikan ja Aasian kentillä NLM:n työyhteydessä. Luterilainen lähetysjärjestö nimeää visiokseen Maailma Kristukselle (Verden for Kristus) ja linjaa strategiassaan pyrkivänsä tavoittamaan ”vähiten evankelioituja kansoja”. Norjassa NLM on tunnettu yksityisistä kouluistaan, jotka ovat kaikille avoimia ja niissä opiskelee lapsia ja nuoria yli järjestörajojen. Oppilaitoksia on ympäri maata: 12 peruskoulua, 14 lukiota, 3 kansanopistoa, kaksi raamattukoulua ja kaksi korkeakoulua. Lisäksi NLM on yhteistyössä joidenkin muiden kristillisten järjestöjen kanssa perustanut päiväkoteja kaupunkeihin ja maaseudulle. Kaiken kaikkiaan järjestön toiminnassa on Norjassa mukana noin 50 000 ihmistä. Jumalanpalvelusyhteisöjä tai seurakuntia NLM:llä on 61.

Sanaa nuorille ja maahanmuuttajille

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Kolmivuosittain NLM järjestää Generalforsamling -nimellä kulkevan kesäkonferenssin, joka toimii sekä päättävänä jäsenten vuosikokouksena että kaikille avoimena kristillisenä  kesätapahtumana. Tänä vuonna NLM:n kesäkonferenssi pidettiin 3.-8.7. Oslofjord Convention Centerissä Oslo-vuonon varrella. Paikalla oli yli 5200 osallistujaa, joista 1000 lasta. Lapsille ja nuorille oli järjestetty ikäryhmittäin ohjelmaa päivittäin samalla kun aikuiset osallistuivat raamattutunneille, seminaareihin ja kuuntelivat talk show -tyyppisiä keskusteluja ja konsertteja. Yhteislaulut olivat keskeinen osa tapahtumaa ja niitä oli valittu sekä uudempien joukosta että järjestön lähes 120-vuotisen historian varrelta liikkeen omasta Sangboken- laulukirjasta.  Toistuva teema raamattutunneilla ja iltaohjelmissa oli vainotut kristityt ja oma haasteemme elää kristittyinä yhä kauemmaksi Jumalan sanasta kaikkoavassa ajassamme. Päätösjumalanpalveluksessa vihittiin lähetystyöntekijöiksi kaksi pariskuntaa toinen Mongoliaan ja toinen Indonesiaan. Tämän vuoden tärkein vuosikokousasia oli uuden strategiatyöskentelyn aloittaminen. Siinä pohdittiin muun muassa lähetystyön suuntaamista tavoittamattomien kansojen pariin, sekä miten kertoa ilosanomaa norjalaisille nuorille ja maahanmuuttajille.

”Metodeja pystyttävä muuttamaan”

NLM on perustettu vuonna 1891 Evangelisk Luthers Kina Misjonsforbundet –nimellä Kiinaan suuntautuvan lähetysherätyksen kanavaksi. Kesäkonferenssissa julkaistiin NLM:n elämäkerraksi kuvattu kirja nimeltä Sendt, joka koostuu eri-ikäisten liikkeen piirissä kasvaneiden tai toimineiden henkilöiden haastatteluista. Norjan laajalevikkisen kirkollisen lehden Vårt Landin toimittajana 40 vuotta työskennellyt Jan Arild Holbek arvosteli kirjan NLM:n omaan Utsyn-lehteen ja kirjoittaa arvostelussaan: ”En tunne Norjassa mitään toista kristillistä ryhmää, jolla olisi vahvempi itsetietoisuus ja järjestöidentiteetti kuin mitä NLM:stä löytyy. Suurin osa haastatelluista kertoo lämpimästä suhteesta NLM:ään, mutta joukossa on myös liikkeen piirissä vaikeita asioita kokeneita.” Joitakin liikettä jakaneita aiheita kuten naisten tehtävää ja roolia järjestössä käsitellään kirjassa vain pintapuolisesti. Kirjan perusteella on selvää, että NLM on ollut ja edelleen on ennen kaikkea lähetysjärjestö, todennäköisesti suurin luterilainen lähetysjärjestö. Pääsihteeri Øyvind Åsland tiivistää järjestön haasteen: ”Kaikkia suuria järjestöjä uhkaa kulttuurinen jälkijättöisyys. Ne eivät onnistu sopeutumaan aikaansa. Meidän täytyy pystyä muuttamaan viestintästrategiaamme, kulttuuriamme ja metodejamme.” Holbek toteaa, että historia on toistaiseksi osoittanut, että NLM:n peruskallio on laajempi, vakaampi, lojaalimpi ja elinvoimaisempi kuin useimpien muiden kristillisten järjestöjen, liikkeiden tai kirkkokuntien.

Teksti: Marja-Kaarina Marttila

 
Artikkelibanneri perussanoma

Aiheet