Nenäpäivä auttaa ilmastonmuutoksesta kärsiviä perheitä

 

Kenialainen Halima korjaa satoa pellolla. Nenäpäivä tukee Fidan työtä Keniassa. Kuva: Benjamin Hokkanen

Tänä vuonna Nenäpäivä-kampanjan tuella saadaan korjata satoa Keniassa maata piinaavasta kuivuudesta huolimatta.

Nenäpäivä-kampanja kerää jälleen varoja maailman lasten hyväksi. Apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna myös maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on koetellut haavoittuvassa asemassa olevia yhteisöjä. Fida International on yksi yhdeksästä järjestöstä, joiden kesken kerätty rahapotti jaetaan. Järjestö käyttää Nenäpäivän tuottoja Itä-Afrikassa tehtävään työhön. Ruokaturvahankkeiden avulla pyritään huolehtimaan siitä, että perheet saavat ruokaa riittävästi ja turvallisesti, ja kursseilla ihmisille opetetaan erilaisia viljelytekniikoita.

Fida tekee työtä Keniassa muun muassa Tana Riverin alueen kylissä. Eräässä kylässä asuva viiden lapsen äiti, Halima Dame eli aiemmin karjataloutta harjoittavassa paimentolaisyhteisössä. Karjanpito kuitenkin vaikeutui, kun sateet muuttuivat epäsäännöllisiksi ilmastonmuutoksen vuoksi, eikä karjalle riittänyt vettä eikä ravintoa. Keniassa, Intian valtameren rannikkoseudulla, aavikon raja hiipii hiljalleen etelämmäksi ja kuivuus vaivaa alueita yhä sitkeämmin. Tana Riverin alueella pula vedestä on jopa johtanut konflikteihin eri ryhmien välillä.

Sansa vuosisop neliö

Halima vierasti aluksi ajatusta maanviljelystä, mutta innostui siitä Fidan kehitysyhteistyöohjelman järjestämällä kurssilla. Nyt hän viljelee erilaisia vihanneksia, kuten maissia ja tomaattia, kyläläisten yhteisellä maapalstalla.

Vedenpuute suurin haaste

Suurimpana maanviljelyn haasteena Haliman kotikylässä on kuivuus, mikä pienentää myös satoja. Lisäksi kyläläisten riesana ovat villieläimet, jotka tallovat aitaamattomia viljelyksiä, ja myös tuhohyönteiset ja lannoitteiden puute haittaavat viljelyä.

Halima osallistui yhdessä monien muiden alueen pienviljelijöiden kanssa Fidan ja sen paikallisen kumppanin järjestämään koulutukseen, jossa opetettiin vettä säästäviä viljelytekniikoita. Yhteisöjä on valistettu myös puiden kaatamisen haitoista: Hakkuut aiheuttavat eroosiota ja veden pakenemista yhä syvemmälle maaperään, mikä puolestaan vaikeuttaa viljelemistä entisestään.

– Tämäntyyppinen viljely on ympäristön kannalta kestävämpää kuin aiempi karjatalous, Halima kehuu oppimiaan viljelytekniikoita.

Tomaattien avulla kouluun

Haliman mukaan kyläyhteisö on saanut nyt hyvän sadon viljelyksiltä. Kyläläiset uskovat, että he saavat parempia satoja myös tulevaisuudessa. Tomaatit ovat erityisen hyödyllisiä yhteisölle, sillä ne menevät kaupaksi torilla, ja niistä saaduilla tuloilla voidaan huolehtia perheiden ja erityisesti lasten perustarpeista. Ennen viljelyn aloittamista Haliman täytyi ostaa kaikki ruoka kaupasta. Sitä ei aina ollut riittävästi koko perheelle.

– On hienoa saada omia vihanneksia perheeni tarpeisiin. Myydyistä vihanneksista saamillani voitoilla olen voinut jopa säästää lasteni koulunkäyntiä varten, Halima kertoo tyytyväisenä.

Jotkut yhteisön jäsenistä ovat voineet jopa rakentaa yksinkertaisia asumuksia viljelyksistä saamiensa tulojen ansiosta.

Nenäpäivä-kampanjan aloittaa Rauhaa ja rakkautta -konsertti YLE:llä torstaina 29.10. Varsinaisesti Nenäpäivää vietetään perjantaina 13. marraskuuta, jolloin Nenäpäivä näkyy ja kuuluu monin tavoin YLE:n kanavilla.

Teksti: Helena Utti, Benjamin Hokkasen haastattelujen pohjalta

 

 
Fida artikkeli