Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Kristinusko marginalisoituu Euroopassa

 

Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000 virolaista. Kuvituskuva Tallinnasta.

Enemmistö 12 Euroopan maan nuorista aikuisista pitää itseään uskonnottomina. Tsekin tasavallassa uskonnottomia on kaikkein eniten.

Eurooppa on kovaa vauhtia kehittymässä jälkikristilliseksi maanosaksi. Lontoolainen St Maryn yliopisto on julkaissut tutkimustietoon perustuvan raportin 16-29-vuotiaiden eurooppalaisten uskonnollisuudesta. Raportista ilmenee, että Tsekin tasavalta on Euroopan uskonnottomin maa. Tsekin nuorista aikuisista jopa 91 prosenttia kertoo, ettei heillä ole mitään kytköstä uskontoon. Suomen naapurimaat Viro ja Ruotsi sijoittuvat kyselyssä toiseksi ja kolmanneksi uskonnottomaksi maaksi. Viron nuorista aikuisista yli 80 % ja ruotsalaisista nuorista kolme neljästä mieltää itsensä uskonnottomiksi. Kaikkiaan raportissa on mukana 21 Euroopan maata.

Myös Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Unkarissa, Belgiassa ja Ranskassa uskonnottomia nuoria aikuisia oli selvästi enemmistö, vähintään kaksi kolmasosaa vastaajista.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Suomessa uskonnolla on nuorille aikuisille jonkin verran enemmän merkitystä kuin sen naapurimaissa. Suomalaisista 16-29-vuotiaista 59 prosenttia pitää itseään uskonnottomina. Vastaavasti kristityksi samaistuvia on reilu kolmannes (37 %).

Euroopan uskonnollisimmat nuoret aikuiset löytyvät Puolasta ja Liettuasta. Puolalaisista nuorista aikuisista itsensä kristityiksi identifioivien osuus oli jopa 83 prosenttia. Uskonnottomia oli vastaavasti vain 17 prosenttia kyselyyn vastanneista. Liettuassa kristittyjen osuus oli 75 prosenttia ja vain neljännes vastaajista ilmoitti, ettei uskonnolla ole heille mitään merkitys. Kristityiksi itsensä samaistavat nuoret aikuiset olivat enemmistönä myös Sloveniassa, Itävallassa, Irlannissa ja Portugalissa.

Sekä kaksi vähiten uskonnollista maata (Tsekin tasavalta ja Viro) että eniten uskonnollista maata (Puola ja Liettua) ovat entisiä kommunistimaita. Näin ollen kommunistinen aika ei selitä uskonnollisuuden vähäisyyttä tai paljoutta.

Luvut on julkaistu Europe’s Young Adults and Religion -raportissa. Raportin tiedot on poimittu vuosina 2014-2016 toteutetusta laajasta tutkimuksesta. Aiheesta uutisoi Guardian-lehti.