Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Koronapandemia lisää lapsiavioliittoja – 12 miljoonaa tyttöä joutuu tahtomattaan naimisiin

 

Tyttöjen koulutus on yksi parhaista tavoista katkaista köyhyyden kierre, ja se myös vähentää lapsiavioliittojen määrää. Yläkoulutyttöjä Tansaniassa. Kuva Katri Niiranen-Kilasi

Lapsiavioliitot ovat vähentyneet maailmassa, mutta edelleen 12 miljoonaa tyttöä naitetaan alaikäisenä joka vuosi.

Parhaat keinot lapsiavioliittojen estämiseksi ovat köyhyyden vähentäminen ja koulutuksen lisääminen. Koronapandemian aikana lapsiavioliittojen uhka kasvaa, kun koulut ovat kiinni ja perheiden toimeentulo kärsii.

– Kun tyttö nähdään perheessä varallisuutena, hänen arvonsa kasvaa vaikeina aikoina, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai koronapandemian vaikutuksesta. Kun lehmät kuolevat, eikä satoa tai muuta tuloja tule, tyttö joutuu helpommin myydyksi. Joskus tyttö haluaa itsekin pois kurjuudesta ja suostuu helpommin morsiameksi, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Anna Holmström. Holmström on tehnyt vuosia työtä tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen vähentämiseksi Tansaniassa.

Dei, retroäijät, neliöb. 18.-24.6.

Myös YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan koronaepidemia haittaa suuresti muun muassa lapsiavioliittojen ja tyttöjen silpomisen vastaista työtä. Pandemian pelätään lisäävän lapsiavioliittojen määrää aiempaan verrattuna jopa 13 miljoonalla seuraavan vuosikymmenen aikana.

Holmströmin mukaan lapsiavioliitot ovat iso ongelma edelleen myös Tansaniassa: noin kolmannes tytöistä avioituu alle 18-vuotiaina. Suurin riski alaikäisenä naimisiin joutumiselle on maaseudun köyhillä, heikosti koulutetuilla tytöillä.

– Virallinen alaikäraja naimisiin menolla on tytöillä 15 ja pojilla 18 vuotta. Nykyisen lain mukaan molemmat voivat oikeuden päätöksellä avioitua kuitenkin jo 14-vuotiaina tai tietyin ehdoin jopa aiemmin. Tansanialaisen Tyttöjen aloite -järjestön (Msichana Initiative) johtaja Rebeca Gyumi haastoi valtion oikeuteen, koska nykyinen lainsäädäntö on perustuslainvastainen – ja voitti! Nyt lakia on muutettava. Toivon, että ikärajaksi asetettaisiin 18 vuotta kaikissa olosuhteissa, Holmström sanoo.

Pelkkä lainsäädäntö ei riitä

Lähetysseura on tukenut kummityöllä Tansanian Morogorossa sellaisten maasaityttöjen koulutusta, joita on uhannut myyminen vaimoksi. Myös Annan oma äiti, nyt jo eläkkeellä oleva Anna-Riitta Holmström, teki samaa työtä tyttöjen parissa koulutuksen edistämiseksi.

– Jo myydyksi joutuneiden tyttöjen pelastamistakin tarvitaan, mutta tärkeää on tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä. Sitä tehdään muun muassa Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeissa, joissa työskennellään kokonaisvaltaisesti köyhien maaseutuyhteisöjen elinolosuhteiden parantamiseksi. Tasa-arvon parantaminen ja koulutus ovat tärkeä osa niitä.

Kun halutaan poistaa sellaisia haitallisia perinteitä, kuten tyttöjen silpominen ja lapsiavioliitot, siihen vaaditaan monia eri tekijöitä. Lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan lisäksi tarvitaan terveyspalveluja,  psykososiaalista tukea sekä perheissä ja yhteisössä vallitsevien asenteiden ja normien muuttamista.

– Usein silpomisen ja lapsiavioliittojen vastainen työ on heikointa ja hitainta juuri asenteiden muuttamisessa – ja se näkyy nyt koronapandemian aikana. Maaseudulla se viranomainen, joka yleensä ilmiantaa silpomis- ja lapsiavioliittoaikeet, on opettaja. Kun koulut ovat kiinni ja lapset kotona, ei tätä pelkoa ole. Kuulin, että Serengetin läänissä silvottiin huhtikuussa heti koulujen sulkeuduttua 167 tyttöä, kun normaalisti silpomisen uhka on suurin joulukuussa koulujen loma-aikaan.

Koulunkäynti vähentää lapsiavioliittoja

Nyt koulut ovat Tansaniassakin taas auenneet. Tyttöjen koulutus on yksi parhaista tavoista katkaista köyhyyden kierre ja se vaikuttaa positiivisesti myös moneen muuhun asiaan: Mitä pidemmälle tytöt käyvät koulua, sitä myöhemmin he menevät naimisiin. He myös saavat vähemmän lapsia ja kouluttavat omat lapsensa.

Suomen Lähetysseuran työ vaikuttaa monin tavoin lapsiavioliittojen taustalla oleviin tekijöihin. Se tukee tyttöjen koulutusta sekä vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja omien oikeuksien tuntemista. Lisäksi Lähetysseura kumppaneineen kouluttaa yhteisöjä ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, parantaa terveydenhoitoa sekä poistaa köyhyyttä vahvistamalla naisten toimeentuloa.

Tänä syksynä Lähetysseura kampanjoi tyttöjen koulutuksen puolesta ja lapsiavioliittoja vastaan teemalla Auta tytöt kouluun – ei naimisiin. Kampanja näkyy eri televisiokanavilla ja mediassa tämän syksyn ajan.