Koomikko ja politiikko puhuivat sananvapaudesta ja sen rajoista Kirkkopäivillä – Halla-aho: ”Kaikki ovat mielestään uhreja”

 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistui keskusteluun sananvapaudesta Kirkkopäivillä Jyväskylässä. Halla-aho myöntää nykyään harkitsevansa tarkemmin, mitä twiitttaa ja mitä ei.

Kirkkopäivien etukäteen kohutuin keskustelu sananvapaudesta täytti Jyväskylän yliopiston juhlasalin niin, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Kirkkopäiviä vietetään Jyväskylässä 17.-19.5.

Artikkelia päivitetty 20.5. lisäämällä jutun loppuun keskustelun äänitiedosto.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja näyttelijä-koomikko Joonas Nordman keskustelivat piispa Teemu Laajasalon johdolla aiheesta mistä saa puhua ja mille saa nauraa? Piispa Laajasalo on saanut ennakkoon laajasti kritiikkiä Jussi Halla-ahon kutsumisesta Kirkkopäivien tilaisuuteen. Laajasalo toteaa tilaisuuden alussa vastaanottaneensa kaiken palautteen ja ohjeistuksen ja lupaa, että tilaisuudessa puhutaan asioista suoraan ja mahdollisimman avoimesti.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Joonas, miltä sinusta on tuntunut, kun kukaan ei ole puhunut sinusta? Teemu Laajasalo aloittaa.

– Se on ollut minunlaiselleni narsistille kova pala. Samaan aikaan minulle on sanottu, että tähän keskusteluun osallistuminen voi pilata näyttelijän urani, Joonas Nordman sanoo.

– Jussi, miksi kaikki puhuvat vain sinusta? Laajasalo kysyy Jussi Halla-aholta.

– Kuulostaa ehkä omahyväiseltä sanoa, että minusta on puhuttu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Trendinä uhriutuminen

Joonas Nordman näkee sananvapauden koomikon tärkeänä työkaluna. Hänen mielestään Suomessa poliittinen satiiri toimii hyvin, mikä on merkki siitä, että hyvinvointivaltio toimii. Poliittista satiiria ei tarvitse tehdä salassa.

Huumorintekijällä pitää olla sydän mukana, koomikko Joonas Nordman sanoo.

Jussi Halla-ahon mukaan sananvapaus on yksinkertaisesti sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista mielipiteensä riippumatta siitä, tuleeko jollekin siitä paha mieli ja ilman pelkoa sensuurista. Halla-Aho havainnollistaa ajatusta kylmänsodanaikaisella vitsillä, jossa amerikkalainen kehuu neuvostoliittolaiselle maansa sananvapautta sillä, että heillä voi vapaasti huutaa, että Ronald Reagan on hullu. Tähän neuvostoliittolainen vastaa, että niin heilläkin voi.

– Yhteiskunta menee helposti umpikujaan, jos erilaiset mielipiteet koetaan uhkaaviksi. Nyt tuntuu olevan sellainen trendi vallalla, että ihmiset murtuvat pienimmistä ärsykkeistä. Jos erilaisilla some-kampanjoilla saadaan lietsottua pöyristelyä ja aikaansaadaan anteeksipyyntöjä, Halla-aho pohtii.

Uhriutumisesta on Halla-ahon mielestä tullut pääomaa liittyi se sitten sukupuoleen tai etnisyyteen.

– Kaikki ovat mielestään uhreja.

Ei kehotus huonoon käytökseen

– Eikö me kuitenkin tarvita turvaa pilkkaavilta ja satuttavilta sanoilta, Laajasalo haastaa Halla-ahoa.

Laajasalo lukee Lutherin selityksen kahdeksanteen käskyyn (älä lausu väärä todistusta lähimmäisestä). Selityksessään Luther korostaa sitä, että vaikka on vapaus sanoa, niin on kuitenkin velvoite pyrkiä hyvään. Halla-aho on samaa mieltä.

– On ihan selvä asia että, jos puolustetaan ihmisen oikeutta ilmaista mielipiteensä, se ei ole kehotus huonoon käytökseen.

– Huumorintekijällä pitää olla sydän mukana, kun tekee huumoria. Lämmin sydän, Jonas Nordman sanoo.

Nordmanin mukaan hyvää huumoria ei synny vihasta käsin.

”Pidän melko brutaalista huumorista”

Piispa Teemu Laajasalo haastatteli koomikko Joonas Nordmania (vas.) ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa Kirkkopäivillä.

– Jussi, sinä twiittaat paljon. Minun hypoteesini on, että joskus on vaikea erottaa, onko twiittisi tarkoitettu julistukseksi vai komediaksi. Miten on?

– Yleensä niissä on kyse poliittisesta julistuksesta huumorin keinoin. Pidän mustasta, melko brutaalista huumorista, Halla-aho tunnustaa.

Halla-aho myöntää kiinnittävänsä nykyään enemmän huomiota siihen, mitä twiittaa ja mitä ei. Mikä on viisasta ja asemaan sopivaa ja mikä ei.

– Ihminen ei ole yhtä huono kuin hänen huonoin sanomansa sana, Halla-aho muistuttaa.

– Olen samaa mieltä. Me kaikki olemme varmasti sanoneet saunakeskusteluissa sellaista, mitä emme sanoisi julkisesti, Nordman toteaa.

Turvallinen vitsi ei naurata

– Pitääkö huumorin olla turvallista? Laajasalo kysyy koomikko Nordmanilta ja puheenjohtaja Halla-aholta.

– Jos vitsi on turvallinen, se ei täytä vitsin kriteerejä. Siinä pitää olla yllätystä ja ristiriitaa. Vitsillä pitää olla kohde ja sopimus. Sitten siihen liittyy erilaisia sopimuksia. Esimerkiksi perheen sisäisesti voidaan vitsailla eri tavoin kuin perheen ulkopuolisten kesken, Nordman valottaa.

– Myös törkeässä huumorissa pitää olla jokin sopimus.

– Vitsit aika usein perustuvat erilaisiin ryhmiin liittyviin stereotypioihin. Näitä vältetään nykyään, koska pelätään stereotypiat vahvistuvat. Mielestäni kaikki ymmärtävät, että kyseessä on irvikuva, Halla-aho sanoo.

Karikatyyrin omasta viiteryhmästä

Halla-ahon mukaan on huolestuttavaa, jos suuri osa väestöstä jää vitsailun ulkopuolelle ja lopulta vitsejä voi tehdä vain pienestä ryhmästä.

– Joonas, kuvastaako Uuno Turhapuro suomalaista miestä. Voisiko vastaavaa karikatyyriä tehdä esimerkiksi romaanista? Halla-aho kysyy.

– On hyvä muistaa, että Vesa-Matti Loiri ja muut tekijät olivat itse valkoisia miehiä, jotka tekivät karikatyyriä omasta ryhmästään. Voisi olla hyvä, että meillä olisi esimerkiksi romaanikoomikoita ja muslimikoomikoita. Siinä on se ero, että kuka karikatyyrin tekee.

Pitäisikö nykyisillä moraalistandardeilla sensuroida menneiden vuosikymmenten taidetta ja kulttuuria?

– On selvää, kun ajat muuttuvat, että sanomistenkin pitää muuttua. Se on kuitenkin vähän vaarallista, että menneisyyttä arvioidaan nykykriteerein. Me emme voi tämän päivän moraalistandardeilla tuomiota menneitä juttuja, Halla-aho sanoo.

– Olen samaa mieltä, Nordman sanoo.

– Se on samaa kuin purkaisi renesanssirakennukset ja rakentaisi laatikot tilalle, Halla-aho toteaa.

Kuuntele Jussi Halla-ahon, Joonas Nordmanin ja Teemu Laajasalon keskustelu Jyväskylässä [Radio Dei 18.5.2019]: