Kirkko räjäytettiin pääsiäissunnuntaina. Seitsemänvuotiaan kuolema vain lujitti perheen uskoa Jeesukseen.

 

Praba menetti seitsemänvuotiaan poikansa pääsiäissunnuntaina kirkkoon tehdyssä  hyökkäyksessä Sri Lankassa. Kenttätyöntekijä Liyoni* kertoo viimeisimmästä vierailustaan perheen luona. Paljon on muuttunut ensimmäisen vierailun jälkeen.

Praba ja hänen miehensä olivat kirkon parvella laskemassa pyhäkoulussa kerättyä kolehtia. Jumalanpalvelus oli juuri alkamassa, kun räjähdys keskeytti tilaisuuden. Syntyi paniikki. Ihmiset juoksivat edestakaisin ja valittivat. Kirkkorakennus muuttui raunioiksi, ja tulipalo levisi.

Kun Praba ajatteli tytärtään, hän tunsi sydämessään rauhaa. Mutta poika Peter! Praba etsi häntä epätoivoisesti. Yleensä Praban oli vaikea rukoilla, kun muita ihmisiä oli ympärillä, mutta nyt hän unohti sekasorron ja rukoili seitsemänvuotiaan poikansa puolesta kolme kertaa.

Praba ja hänen miehensä menivät sairaalaan, mutta Peteriä ei löytynyt loukkaantuneiden joukosta. Mies meni ruumishuoneelle. Hän sanoi palatessaan: ”Jeesus otti Peterin takaisin.”

Kenttätyöntekijä Liyoni* vieraili äskettäin perheen kotona Open Doorsin tiimin kanssa ja kertoo tapaamisesta.

Aiemmilla kerroilla esillä oli ollut Peterin kuva, jonka ympärille oli aseteltu hänen lempilelunsa. Nyt ne oli pakattu pölyltä piiloon. Talo ei ollut enää kammottavan hiljainen. Joka puolella oli rakennusmateriaaleja ja hyöriviä ihmisiä.

Liyoni ja muut vierailijat muistivat edelliseltä käynniltä Praban sanat: ”Peter aina odotti, milloin saisimme kodin valmiiksi.” Tyttärelle oli nyt rakennettu uusi huone. Kylpyhuoneessa oli värikkäät kalakuvioiset kaakelit, joita katsellessa isä puhkesi kyyneliin: ”Valitsimme nuo kaakelit Peteriä ajatellen.”

”En vihaa Jumalaa, mutta päässäni pyöri ensin jatkuvasti kysymys miksi?”

Karkku, neliöb 1/2: 20.11.-5.12. MJa

Poika on nyt Jeesuksen kämmenellä

”En vihaa Jumalaa, mutta päässäni pyöri ensin jatkuvasti kysymys miksi?” kertoo Praba. Monet ihmiset vierailivat pojan kuoleman jälkeen perheen luona, rohkaisivat ja rukoilivat, mutta kukaan ei pystynyt vastaamaan kysymykseen.

Kolme päivää Peterin kuolemasta Praba purki sydäntään Jumalalle ja kysyi kysymyksensä Häneltä. Jumala antoi hänelle näyn, jossa Peter oli Jeesuksen kämmenellä. Kaksi kuukautta myöhemmin eräs rouva rukoili Praban puolesta: ”Hän kertoi nähneensä samanaikaisesti näyn Peteristä, jota Jeesus piti kämmenellään.”

Näystä huolimatta Praban oli vaikea hyväksyä tilannetta. Kerran Jumala muistutti hänelle rukouksessa, että Hän oli lähettänyt oman poikansa maailmaan kärsimään meidän puolestamme. ”Miksi Jeesuksen piti kärsiä niin paljon? Jumala salli sen meidän takiamme. Sen päivän jälkeen en kysynyt Jumalalta enää mitään. Peter on Jeesuksen kämmenellä”, Praba huokaa.

Prabaa kannattelee toivo, että kun hän kerran taivaassa näkee Jumalan kasvoista kasvoihin, hän näkee jälleen myös poikansa: ”Tämä on hyvin vaikeaa, mutta olen onnellinen, että Jeesus valitsi poikani.”

Praba ja hänen miehensä eivät ole sallineet tuskan horjuttaa uskoaan Kristukseen, ainoaan, joka voi heitä lohduttaa. Liyoni ihmettelee heidän voimaansa. Praba suree vielä ja on edelleen rikki, mutta hänen uskonsa on luja kuin kallio. ”Olen tuntenut Jumalan pienestä asti”, hän sanoo. ”Mutta Peterin kuoleman jälkeen uskoni on kaksinkertaistunut.”


”Jumala on tehnyt parantavaa työtä. Perhe puhuu nyt hiukan rennommin ja hymyilee useammin.”

Kirjeet kertovat perheelle, ettei se ole yksin

Jumala on ollut uskollinen. Hän on osoittanut pariskunnalle rakkauttaan, tehnyt heidän sydämissään parantavaa työtä ja auttanut heitä löytämään iloa pienistä asioista. Tiimin edelliseen vierailuun verrattuna he puhuvat nyt hiukan rennommin ja hymyilevät useammin. He ovat jopa jatkaneet kodin remonttia.

Peterin perhe on erittäin kiitollinen saamastaan rakkaudesta ja tuesta. Perhe tietää, ettei ole jäänyt yksin, sillä he ovat saaneet kortteja ja kirjeitä kristityiltä veljiltä ja sisarilta ympäri maailmaa.

Praba pyytää kristittyjä jatkamaan rukousta: ”Rukoilkaa palvelutehtävämme puolesta. Minulla on vain yksi elämä, jonka kautta voin palvella Jumalaa. Olen ollut mukana kirkkomme lapsityössä ja rukouspalvelussa. En kuitenkaan tarkasti tiedä, mitä Jumala haluaa minun tekevän. Rukoilkaa että Hänen tahtonsa tapahtuisi elämässäni.”

Teidän tuellanne Open Doorsin tiimi, johon kuuluu Liyonin lisäksi paikallisia yhteistyökumppaneita ja ulkomaisia työntekijöitä, on voinut vierailla perheen luona usein hyökkäyksen jälkeen. Viime joulukuussa perheelle toimitettiin Open Doorsin avustuslaatikko.

* Nimi muutettu turvallisuussyistä.

Vierailullamme Praba kertoi: ”Kun näin teidät, minussa syttyi todellinen ilo! Hyökkäyksen tapahduttua te olitte niitä ihmisiä, jotka vietitte paljon aikaa kanssamme. Olen onnellinen, että saan tavata teidät taas ja kiittää teitä.”

”Tämän on vaikeaa, mutta olen onnellinen, että Jeesus valitsi poikani.”

Faktaboksi:

– Pääsiäissunnuntaina 21.4.2019 Sri Lankassa räjäytettiin kirkko.

– Hyökkäyksessä kuoli 200 ihmistä ja vielä useampia loukkaantui.

Lue lisää vainottujen kristittyjen tilanteesta: Opendoors.fi/Sri-Lanka

 
Lahjoita A