Keidas keskellä erämaata

 

Puhdas juomavesi on kallis aarre Kenian kuivilla tasangoilla. Fidan kehitysyhteistyö on tuonut avun paikallisille heimoille. Kuin ihmeen kaupalla keskelle kuivaa erämaata on luotu keidas.

Reitti vie meidät Kenia-vuoren kupeessa sijaitsevasta Nairobista Marsabitin maakuntaan, Etiopian rajan tuntumaan. Vastarakennetulla tiellä tuntee olevansa yksinäinen kulkija. Liikennettä on vähän. Seudulla on laajoja laavatasankoja, kivisiä ja vulkaanisia kukkuloita, harjanteita ja vuoria. Ne nousevat tasangolta jopa 900 metrin korkeuteen. Vuoririvistöjen siluetit hohtavat kaukaisuudessa sinisen eri vivahteissa. Sammuneet tulivuoret ovat levittäneet mustia ja teräviä laavakiviä ympärilleen. Satunnaisia akaasiapuita pilkistää laavakivien raoista. Niiden hempeänkeltainen väri ja valkoiset piikit luovat kontrastia maisemaan. Ilmapyörteet nostavat pölyä ja hiekkaa korkealle maasta. Täällä ei ole satanut juurikaan vuoden 2020 joulukuun jälkeen. Karu luonto on haastava sekä ihmisille että eläimille.

Tuntuu, että auringonsäteet melkein läpäisevät ihon. Kuivuuden voi aistia. Jokainen askel keskipäivän auringon alla tuntuu työläältä ja ilmaan nousee pölyä. Ihon ja kengät läpäiseviä piikkejä on joka puolella. Vaistomaisesti silmät etsivät varjoa.

Parikanniemisäätiö neliöb. 6.-12.8. MJa

Puhtaan veden äärelle

Samburu- ja Rendille-heimojen koti on täällä. He ovat perinteisiä kiertäviä paimentolaisia, jotka kasvattavat kameleita, lampaita, vuohia ja nautoja. Miehet pukeutuvat värikkäisiin t-paitoihin ja mustiin lannevaatteisiin. Naisten vaatetus on myös hyvin värikästä: lukuisat kaulakorut, rannekorut ja nilkkakorut koristavat heitä. Joillakin on helmistä punottuja hattuja, joista riippuu ornamentteja. Toisilla on värikkäitä otsapantoja. Messinkisten korvakorujen paino on venyttänyt heidän korvalehtiään.

Tapaamme Elias Kithinjin Loglogon kylässä. Hän on saapunut sinne Kenian Full Gospel -kirkkokunnan (FGCK) työntekijäksi kukoistavasta Merun kaupungista, joka sijaitsee vuoren rinteellä. Elias on muuttanut viileästä ilmastosta alueelle, jossa lämpötila on säännöllisesti yli 30 astetta.

Eliaan työ vie hänet majasta majaan tapaamaan yhteisön jäseniä. Kerran hän oli unohtanut ottaa vesipullon mukaansa. Hän pyysi nuorta tyttöä tuomaan vettä. Tyttö meni sisälle majaansa ja palasi mukanaan lasillinen likaista vettä.

–  Otin veden vastaan. Se todellakin haisi, Elias kertoi.

Eliaksen jano katosi. Hän toivoi, että tyttö menisi takaisin sisään, jotta hän voisi heittää veden pois. Tyttö jäi kuitenkin seisomaan hänen eteensä. Hänen oli pakko juoda vesi.

– En voinut tuottaa tytölle pettymystä. Silloin ymmärsin, että Loglogon asukkaat joivat ihmisille kelpaamatonta vettä, Elias muistelee.

On vaikea arvostaa puhtaan juomaveden tärkeyttä, ennen kuin sitä ei ole. Tämä tapahtuma sai Eliaan arvioimaan uudelleen työnsä arvojärjestystä. Rendille-heimo ja heidän karjansa tarvitsivat vettä.

Ensimmäinen tehtävä oli porata kaivo. Suomesta saadut lahjoitukset tekivät tämän mahdolliseksi. Fida rahoitti porakaivon ja varastointitankin. Vettä alettiin pumpata porakaivosta ja nostaa säiliöön. Säiliöstä vedettiin putki vesipisteelle.

Pian lehmät, lampaat, vuohet ja aasit paimenineen ruuhkauttivat alueen. Vesipisteestä on muodostunut kohtaamispaikka. Näyttää siltä, ettei ihmisillä ole kiire minnekään muualle. Kaivon luona vaihdetaan viimeisimmät kuulumiset. Tavanomaiseksi näkymäksi on tullut paimen, joka ohjaa vuohiaan vettä kohti. Yhtäkkiä vuohet alkavat juosta. Ne tietävät, mikä niitä odottaa, eikä paimenen tarvitse ohjata niitä lainkaan. Aaseilla on puusta ja köydestä tehdyt satulat. Vedellä täytetyt kanisterit on sidottu niiden selkään. Ne ovat valmiina palaamaan heimon majoille.

Silloin ymmärsin, että Loglogon asukkaat joivat ihmisille kelpaamatonta vettä, Elias muistelee.

Vuohia juomassa vettä vesipisteestä.

Elävää vettä

Porakaivon kautta avautui myös ovi yhteisöön. Kun he ymmärsivät, että Elias oli kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan, he olivat vastaanottavaisia kaikelle muullekin.

– Jopa 90 % väestöstä täällä oli lukutaidotonta. Halusimme tarjota opetusta, kertoo Elias.

Päätettiin ostaa puolen hehtaarin kokoinen tontti. Fidan silloinen Itä-Afrikan aluepäällikkö Lauri Sorila saapui paikalle ja rakensi luokkahuoneet. Koululounaat alkoivat. Fida rakensi suojaverkoilla katetut kasvihuoneet hedelmien ja vihannesten viljelyä varten. Rendille-heimo ei ollut tottunut syömään vihanneksia. Niinpä 48 asukasta koulutettiin viljelyyn, ruuanlaittoon ja uuteen ruokakulttuuriin. Tämä otti oman aikansa, mutta pian asukkaiden ruokavalio monipuolistui.

Sana alkoi leviämään. Eri puolilta saavuttiin katsomaan, mitä Loglogossa tapahtui. Toiminta alkoi moninkertaistua, kun eri tahot ryhtyivät seuraamaan kylän esimerkkiä. Porattiin lisää kaivoja. Suojaverkoilla katettuja kasvihuoneita ilmestyi eri puolille. Vihanneksista tuli osa ruokavaliota. Aliravitsemus väheni.

Myös kylän seurakunta aloitti kokoontumisen akaasiapuun varjossa. Sen piikikkäistä oksista muodostettiin ulkoseinät. Seurakuntalaiset istuivat kivien päällä. Vasta myöhemmin rakennettiin kunnollinen kivirakennus ihka ensimmäiseksi kirkoksi.

Teknologian monet mahdollisuudet

Loglogosta ajamme lähistöllä sijaitsevaan Merillen kylään katsomaan porakaivoa. Laivakontin katolle on sijoitettu aurinkopaneelit. Lukitun kontin sisältä löytyvät vesipumppu ja sen säätimet. Ulkopuolella on pankkiautomaattia muistuttava paneeli. Ihmiset ostavat siitä vettä poleteilla. 20 litran kanisteri puhdistettua vettä maksaa 10 shillinkiä (0.10€). Vedenjakelupiste on avoinna ympäri vuorokauden

Rendille-nainen esittelee järjestelmän toimintaa. Hän pyyhkäisee poletilla lukijaa, asettaa kanisterin hanan alle ja painaa nappia. 20 litraa vettä täyttää hänen kanisterinsa. Suurimmassa osassa itäistä Afrikkaa kanisterit ovat väriltään keltaisia ja muodoltaan kulmikkaita. Täällä kanisterit ovat pyöreän sylinterin muotoisia. Syy tähän selviää pian. Nainen laskee kanisterin maahan kyljelleen ja alkaa työntämään sitä jalallaan kohti majaansa.

Nainen viljelypalstalla.
Aliravitsemus oli vakava ongelma Loglogossa pitkään. Lapsilla se voi aiheuttaa lyhytkasvuisuutta, josta kärsii yli neljäsosa alle viisivuotiaista lapsista Keniassa. Maan hallitus teetti hiljattain tutkimuksen aliravitsemusongelmasta Marsabitin maakunnassa. Heidän yllätyksekseen Loglogossa ei ollut enää aliravitsemusta. Nälän pitkä varjo oli taittunut.

Karu todellisuus muuttuu kylä kerrallaan

Olet ehkä tottunut käymään suihkussa päivän päätteeksi. Sinulla on puhdasta vettä juodaksesi. Kaikille tämä ei ole mahdollista. Maailmanlaajuisesti kahdelta miljardilta ihmiseltä puuttuu mahdollisuus puhtaaseen veteen. Se tarkoittaa yli neljäsosaa maailman väestöstä. Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonmullistukset, kuten tulvat ja kuivuus, ovat lisääntymässä. Vesiongelmista kärsivien ihmisten lukumäärän odotetaan kasvavan. Tilanteen huononemiseen myötävaikuttaa väestön lisääntyminen ja vesivarantojen hupeneminen.

Vesi on elintärkeää. Ihmiset, eläimet ja kasvit eivät selviä ilman sitä. Vedensaannin turvaaminen muutti Loglogon kylän. Sen vaikutus ulottui asukkaiden ruokavalioon, puhtaanapitoon, koulutukseen, turvallisuuteen ja terveyteen. Enää kenenkään ei tarvinnut hakea vettä kaukaa. Lapset pystyivät keskittymään koulunkäyntiin. Naisille ja tytöille riski tulla seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi väheni, kun enää ei tarvinnut lähteä syrjäiseen paikkaan vedenhakuun. Heillä oli enemmän aikaa hyödyllisille askareille. Vesi toi uuden elämän Loglogoon.

 
Fida artikkeliban. 22.6. alkaen MJa