Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

KD:n Jouko Jääskeläinen: ”Olen hämmentynyt republikaanien retoriikasta”

 

Republikaanien presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Ted Cruz ovat puolustaneet julkisesti vesikidutusta. Kuva: Wikipedia

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Ted Cruz kannattavat vesikidutusta. Radio Dein ihmisoikeusdebatissa republikaanikandidaattien linja järkytti.

Tampereen yliopiston tutkija, ihmisoikeusaktivisti Heta Heiskanen ja kristillisdemokraattien poliitikko, valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen keskustelivat tänään Viikon debatissa Kai Kortelaisen vieraina siitä, mitä ihmisoikeudet ovat, miten ihmisoikeuskeskustelua käydään julkisuudessa ja toteutuvatko kansainvälisten sopimusten määrittelemät ihmisoikeudet käytännössä.

Ihmisoikeusajattelun juuret voidaan nähdä valistuksen ajassa 1600–1700 -luvuilla, jolloin ihmisoikeuksista puhuivat muun muassa filosofit Immanuel Kant ja John Locke.  Jouko Jääskeläisen mielestä Raamatun kymmentä käskyä voidaan pitää ensimmäisenä ”ihmisoikeusjulistuksena”. YK:n ihmisoikeuksien julistus syntyi toisen maailmansodan jälkeisessä kaaottisessa tilanteessa, jossa haluttiin varmistaa, etteivät sodan kauheudet ja Hitlerin diktatuurin kaltainen yhteiskuntajärjestelmä voisi toistua. Myös Neuvostoliiton romahtamisen taustalla voidaan nähdä ihmisoikeus- ja sananvapauskeskustelun vaikutus.

Janoinenlammas.fi neliöb.8.5.-4.6.

”Sitä enemmän puhutaan ihmisoikeuksista, mitä enemmän halutaan jakaa resursseja”

– Suomen perustuslaki puhuu perusoikeuksista, huomauttaa Jouko Jääskeläinen.

Hän tuo esiin, että monista asioista tehdään kuitenkin Suomessa nykyisin ihmisoikeuskysymyksiä, kuten kävi keskustelussa samaa sukupuolta olevien parisuhteista.

– Ihmisoikeuksista on tullut ideologista ja keskustelukauppatavaraa ja se on minusta ollut harmi tälle jalolle asialle, kristillisdemokraatti toteaa.

Heta Heiskanen on samaa mieltä siitä, että keskustelussa samaa sukupuolta olevien parisuhteista kummatkin osapuolet käyttivät ihmisoikeuksia ja lapsen etua argumenttina omien näkemystensä puolesta.

Jääskeläinen tuo esiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisoikeudet nähdään yhä enemmän individualististen silmälasien läpi. Hän siteeraa oikeusteologi ja kirjailija David McIlroyta:

– Nykyisin oikeudet pyritään yksityistämään ja velvollisuudet sosialisoimaan. On helppo käydä julkista keskustelua yksilön oikeuksista, mutta kun pitäisi puhua esim. lähellä asuvan köyhän oikeuksista, niin ajatellaan, että on valtion asia huolehtia niistä.

Jääskeläinen tuo esiin, että ennen ihmisoikeuksilla suojattiin yksilöä valtion mielivallalta, kun taas nykyisin me rahoitamme verovaroin valtiota, joka huolehtii myös ihmisoikeuksista.

Heta Heiskanen korostaa, että sitä enemmän julkisuudessa puhutaan ihmisoikeuksista, mitä enemmän halutaan jakaa resursseja heikommassa asemassa oleville tahoille. Suomessa tämä retoriikka on ollut viime aikoina erityisesti vihervasemmiston käytössä.

Vierauden pelko luo kaikupohjaa ihmisoikeuksia halveksiville puheille

Ihmisoikeusretoriikka on keskeistä myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, joissa tällä hetkellä demokraattien ja republikaanien ehdokkaat taistelevat asemistaan osavaltioiden esivaaleissa. Tiistain esivaalit vahvistivat johtavien ehdokkaiden, republikaani, miljardööri Donald Trumpin ja demokraatti Hillary Clintonin asemaa kisassa kohti puolueidensa presidenttiehdokkuuksia.

Trump voitti ylivoimaisesti Floridan esivaalit ja lisäksi useiden muiden osavaltioiden esivaaleja. Floridalaissenaattori, republikaani Marco Rubio vetäytyi kisasta varhain keskiviikkona.

Demokraatit ovat perinteisesti pitäneet Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa yllä ihmisoikeusretoriikkaa, kun taas republikaanit ja heitä kannattava uskonnollinen oikeisto ovat suhtautuneet aiheeseen kylmäkiskoisemmin. Mielipiteitä on jakanut voimakkaasti esimerkiksi suhtautuminen vesikidutukseen.

Ihmisoikeusaktivisti Heiskanen korostaa Radio Dein debatissa, että ihminen ei saa joutua kidutetuksi missään tilanteessa, sillä kidutuksen kielto on ehdoton ihmisoikeus.

Vesikidutus on hukuttamista jäljittelevä kidutusmenetelmä, jossa kiinnisidotun kuulusteltavan pään päälle kaadetaan vettä, mikä aiheuttaa hukkumisrefleksin. Donald Trump (The Washington Post 17.2.) on ilmoittanut kannattavansa vesikidutusta ja vastaavia “kuulustelutekniikoita”, koska “kidutus toimii” terroristeja kuulusteltaessa. Ted Cruz puolestaan vastustaa kidutusta, mutta väittää (Politico 2/2016), ettei vesikidutus täytä kidutuksen määritelmää. Hänkin näkee vesikidutuksen vain laajennuksena kuulustelumenetelmien kirjoon.

Vesikidutuksella on pitkät perinteet Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n käyttämänä. Menetelmä on herättänyt paljon kansainvälistä kritiikkiä. Keväällä 2008 Yhdysvaltain senaatti sääti lopulta lain, joka olisi kieltänyt yksiselitteisesti vesikidutuksen käytön, mutta presidentti Bush esti lain voimaantulon veto-oikeudellaan. Hänen mielestään kidutuksen kieltäminen olisi rajoittanut hallituksen toimia taistelussa terrorismia vastaan.

Heta Heiskanen näkee, että Trumpin ja Cruzin käyttämä kova retoriikka on yhteydessä siihen epävarmuuteen, jota monet yhdysvaltalaiset tällä hetkellä kokevat, tiettyyn ”pelon ilmapiiriin”.

– Poliitikot koittavat vedota niihin asioihin, joita isommilla ihmismassoilla on pinnassa. Jos pelätään terrorismia ja maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä tai jotain tällaista vierautta, niin sitten tällaiset lausunnot saavat kaikupohjaa, tutkija analysoi.

Jouko Jääskeläinen myöntää olevansa erittäin hämmentynyt republikaanien käyttämästä retoriikasta.

– Pitkässä juoksussa Amerikassa on ollut tietysti ajatus, että pelastetaan uskonto valtiolta, kun taas Ranskassa ajatus on ollut ennemminkin pelastaa valtio uskonnolta. Mutta miksi republikaanit puhuvat asioita, joita ei voi toteuttaa tai ei pidä toteuttaa? Siinä on ehkä motivaationa kansakunnan varjeleminen taustalla ja kun heidän on vaikea löytää mitään perustetta vahvalle valtiolle, niin he ovat löytäneet tähän tällaisen vahvan valtion, kun eihän se voi olla mikään muu kuin valtio, joka tällaisia toimenpiteitä tekisi, jos ne vaalihuumassa lausutut sanat jossain vaiheessa toteutuisivat.

Viikon debatti kuullaan uusintana Radio Deissä sunnuntaina 20.3. kello 20. Verkossa: radiodei.fi/viikondebatti

 Osallistu keskusteluun Dein Facebookissa.