Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Grillikesä ilman makkaraa

 

Heini-vaimo ja Sofia-tytär seuraavat, kun Lauri Kemppainen grillaa jamaikalaisittain marinoituja seitanpihvejä. Seitan on vehnägluteenijauhosta valmistettu lihan korvike. Kuva: Lari Launonen

Kristityt kasvissyöjät löytävät vakaumukselleen perusteita myös Raamatusta. Jotkut joustavat periaatteestaan sosiaalisissa tilanteissa.

Kesällä grillit lämpenevät ja täyttyvät pääasiassa liharuoasta. Osa ihmisistä kuitenkin jättää makkarat ja pihvit syömättä.

Kasvissyönti ei ole Suomessa uusi ilmiö. Silti monet uskovaiset kasvissyöjät kokevat, että herätyskristittyjen piirissä heidän vakaumustaan pidetään edelleen hieman outona.

Perheniemi neliöb. 17.-23.6.

Pitäisihän kristityn tietää, että Jumala antoi ihmiselle ravinnoksi ”kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat” (1. Moos. 9:3). Kasvissyöjälle saatetaan myös vitsailla, että ”kaikki liha on kuin ruoho” (1. Piet. 1:24) ja ”heikkouskoinen syö vain kasviksia” (Room. 14:2).

Lauri Kemppaista vitsit eivät naurata.

– Minä en nykyään pysty näkemään eläimiä ruoaksi tehtyinä, enkä Jumalaa sellaisena, joka luo eläviä, tuntevia olentoja ensisijaisesti teurastettaviksi, hän toteaa.

Kemppainen on teologi ja muusikko, joka tunnetaan myös rap-artisti Daikinina. Hänen ruokavalionsa on ollut lihaton vuodesta 2008.

– Ammattiteologina tiedän, että asiat ovat harvoin mustavalkoisia ja eri näkökulmia joutuu punnitsemaan usein ahdistukseen asti.

– Kasvisruokavalio oli kuitenkin helppo valinta. Minusta se on yksinkertaisesti oikein. Joka kerta kun leivon seitania yöksi marinoitumaan tai otan thaipaikassa tofuannoksen, saan valinnasta hyvän mielen.

Vastareaktio lihateollisuuden ylikuumentumiselle

Hyvä mieli ei toki ole Kemppaisen ainoa peruste makkaroista ja pihveistä kieltäytymiselle. Päätökseen vaikuttivat eniten ilmastonmuutokseen liittyvät ekologiset syyt sekä lihateollisuuden vastenmieliset piirteet.

Keuruun helluntaiseurakunnan nuorisopastorille Jonna Havukaiselle kasvispainotteinen ruokavalio ei ole kannanotto eläinten syömistä vastaan sinänsä.

– Minulle tämä on terveydellinen, teologinen ja eettinen periaate ja ennen kaikkea vastareaktio ylikuumentuneelle lihateollisuudelle, hän kuvailee.

Havukaisen mielestä tehotuotanto ei sovi yhteen Raamatun ”viljelkää ja varjelkaa” -kehotuksen kanssa.

– Itselleni on tärkeää kunnioittaa koko Jumalan luomakuntaa. Tämä sisältää luonnon, eläimet ja ihmiset. Eläinten ainoa tarkoitus ei ole päätyä ruokalautaselleni mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

Langenneen luomakunnan piirre

Myös Kemppaisen vaakakupissa raamatullinen maailmankuva painaa herkullista pihviateriaa enemmän. Hänen mukaansa luomiskertomuksessa ihminen tehdään nimenomaan kasvissyöjäksi.

– Vasta vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antaa Nooalle ja kumppaneille luvan syödä lihaa, koska ilmeisesti muu on liikaa vaadittu.

Teologi-räppäri näkee lihasyönnin langenneen maailman ilmiönä, joka ei heijastele Jumalan alkuperäistä ja lopullista suunnitelmaa luomakunnalleen.

– Raamatun halki kulkee lopunajallisia näkyjä tulevasta rauhasta ja harmoniasta, jolloin yksikään olento ei enää pelkää eikä vahingoita toista olentoa. Tämä kristillinen visio todellisuudesta on hyvin radikaali.

Vaikka paratiisimainen olotila on toistaiseksi vain autuas toivo, Kemppaisen mielestä uskova on kutsuttu elämään todeksi tulevan maailman periaatteita jo nyt.

– Lähimmäisenrakkauden, hyväntekeväisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu tähtää siihen, että Jumalan tahto tapahtuisi ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Itselleni kasvissyönnissä on kyse samasta asiasta.

– Kyse ei ole ensisijaisesti kielloista ja rajoituksista, vaan siitä, millaista todellisuutta haluaa olla rakentamassa ja millaisen elämän kokee kauniiksi ja tavoiteltavaksi.

 ”Sosiaalisissa tilanteissa syömme sitä, mitä tarjotaan”

Ruoka on keskeinen osa myös seurakunnan elämää. Esimerkiksi kesäleirien kohokohtia ovat yhteiset makkaranpaistohetket.

Seurakunnan työntekijänä Jonna Havukainen sekä hänen miehensä Tuomas harjoittavat ruokavaliossaan tilannetajua. Sanan ”vegetarian” (kasvissyöjä) sijasta nainen kuvaileekin itseään termillä ”flexitarian” (”joustaja”), viitaten tilannekohtaiseen ja ”paavalilaiseen” asenteeseen suhteessa lihansyöntiin.

– Syömme kotona kasvisruokaa, mutta sosiaalisissa tilanteissa syömme sitä, mitä tarjotaan.

Viime vuonna suomalaisista noin viisi prosenttia oli lakto-ovo-vegetaristeja eli munaa ja maitotuotteita käyttäviä kasvissyöjiä, kertoo Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Luku kasvoi yhden prosenttiyksikön vuodesta 2013. Kasvissyönti on nousussa erityisesti 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

 

Lari Launonen

Aiheesta lisää tämän viikon Ristin Voitto -lehdessä.

 

 

Aiheet