Kansanopistot säästömyllerryksen kourissa

Young man standing in a library and reading a book. There are people in the background.

Miten käy kansanopistojen tulevaisuudessa?

Keväällä julkaistussa hallitusohjelman mukaisessa säästöpaketissa tavoitellaan opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista 541 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2019 mennessä Suurin säästökohde opetuksessa on toinen aste, jossa pyritään saamaan 190 miljoonan euron säästöt vuodesta 2017 alkaen. Säästöjä haetaan järjestelmän uudistamisesta.

Miten käy kansanopistojen tulevaisuudessa? Lieksan Kristillisen Opiston rehtori Petri Pehkonen kertoo, että heillä säästöt ovat jo alkaneet vaikuttaa.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

– Tähän asti olemme olleet hyvässä asemassa moniin verrattuna, mutta kovalle kuurille olemme joutuneet. Joitain määräaikaisuuksia ei jatketa ja hankinnoissa on tiukka kuri. Onneksi ketään ei ole vielä tarvinnut lomauttaa eikä irtisanoa.

Kauhajoen Evankelisen Opiston rehtori Johanna Tupila kertoo, että osa kansanopistoista antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Ammatillista puolta ei ole kaikissa.

– Nyt suunnitellut säästöt vaikuttavat kipeimmin ammatilliseen opetukseen. Kansanopistot antavat yleissivistävää koulutusta, johon kohdistuvia säästötoimenpiteitä ei ole julkaistu, hän tarkentaa.

Rehtori Petri Pehkonen arvelee, että kansanopistoilla on luultavasti edessään ehkä suuriakin rakenteen muutoksia, lähinnä yhdistymisien muodossa.

– Iso kysymysmerkki on, säilyvätkö kansanopistojen ominaispiirteet ja arvot tässä muutoksessa, hän pohtii.

Sari Varpula/Sana