Janne Aitan lähetyspolku insinööristä Kaukasiaan – ”Miljoonat ihmiset tarvitsevat Vapahtajaa”

 
Mies hymyilee kuvaan vehreässä ympäristössä

Radiotaajuussuunnittelijan tehtävät vaihtuivat Janne Aitalla lähetystyöhön Kaukasiassa sekä myöhemmin esimiesrooliin työaluevastaavana kotimaassa. Kuva: Saija Tiilikainen

Kohtaaminen Opkon opiskelijaillassa muutti Nokian puhelimia suunnitelleen Janne Aitan elämän.

Vuosituhannen alussa Suomessa elettiin Nokia-buumia. Matkapuhelinyhtiön yksiköistä yksi sijaitsi Oulussa, ja sieltä työpaikan sai myös vastavalmistunut tietoliikenneinsinööri Janne Aitta.

Radiotaajuussuunnittelijana hänen vastuullaan oli puhelinten sisältämien radiokomponenttien toimivuus. Nuorukainen osallistui muun muassa yhtiön ensimmäisen kosketusnäyttöpuhelimen, Nokia 5800 -mallin, suunnitteluprojektiin.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

– Koin, että tuotteet olivat hyviä, ja pystyin vaikuttamaan siihen, millaisia niistä tuli. Toisaalta oma työni oli hyvin kapea siivu koko suunnitteluprosessista, Janne luonnehtii.

Yhtiön 2000-luvun alkuvuosien menestys innosti myös työntekijöitä. Silti vapaa-ajalla Jannen ajatukset olivat usein muualla. Jumala tuntui kutsuvan häntä ja hänen Noora-puolisoaan lähetystyöhön.

Asiaan liittyi kuitenkin pulma: mitä annettavaa radiotaajuussuunnittelijalla olisi lähetyskentällä?

Kutsumus puolison mukana

Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut Janne omaksui kotoaan lapsenuskon. Insinööriopintojen loppuvaiheessa hän alkoi kuitenkin kokea, että Jumalan suunnitelma ihmiselämää varten on jotakin enemmän. Niinpä Janne alkoi lukea Raamattua ja osallistua kristilliseen opiskelijatoimintaan. Hengellinen koti löytyi opiskelijalähetys Opkosta.

Aiemmin Janne ei ollut ollut missään tekemisissä lähetystyön kanssa. Opkon opiskelijailloissa hän tutustui Nooraan, joka oli kasvanut lähetysperheen tyttärenä Sudanissa ja Etiopiassa ja koki itsekin kutsua työhön.

– Kun aloimme seurustella vuonna 2003, lähetysnäky tuli osana sitä pakettia. Toki kutsusta muokkautui omannäköinen, Janne kertoo.

Merkittävä etappi oli vierailu Nooran lapsuudenmaisemissa pari vuotta myöhemmin. Siellä Jannekin vakuuttui, että kehitysmaaoloissa voi pärjätä.

Vuonna 2010 aviopari suoritti Kylväjän lähetyskurssin. Pian sen jälkeen oli edessä muutto Kaukasiassa sijaitsevaan muslimivaltioon.

Maa ei myönnä viisumia kristilliseen työhön. Niinpä Janne työllistyi Suomen ulkoministeriön rahoittamaan sekä norjalaisen kristillisen järjestön koordinoimaan kehitysyhteistyöprojektiin.

Projekti tarjosi oppisopimuskoulutusta nuorille sekä nuorille aikuisille. Janne toimi hankkeessa neuvonantajana ja yhteyshenkilönä.

Toisella kaudella työpaikan tarjosi ulkomaalaisen kristityn perustama aurinkoenergiafirma, joka palkkasi myös paikallisia uskovia.

– Siellä työskentelin pari päivää viikossa. Kummassakin työssä sain jossakin määrin käyttää insinööritaitoja.

Myös Noora toimi norjalaisen järjestön palveluksessa ja myöhemmin opettajana kansainvälisellä kristillisellä koululla. Samalla aviopari teki seurakunnanistutusta yhdessä Kylväjän tiimin kanssa.

Kaukasiaan lähdettäessä perheessä oli kaksi poikaa, vuosina 2007–2008 syntyneet Jeremias ja Joonatan. Vuonna 2013 syntyi vielä pikkuveli Daniel.

Allah ja Jeesus

Kohdemaahan kotoutumista helpotti yhteisöllinen kulttuuri, monet tutut perinteiset arvot sekä ihmisten usko Jumalan olemassaoloon.

– Olimme uskonnollisten ihmisten parissa, jotka pitivät meitä uskonnollisina ihmisinä ja jopa kunnioittivat, Janne kuvailee.

Maassa kristitytkin käyttävät Jumalasta Allah-nimeä. Käytäntö helpottaa uskontojen rinnakkaiseloa, mutta aiheuttaa myös haasteita: kun kristittykin rukoilee Allahia ja toivottaa Allahin siunausta, vaarana on luisuminen yleiseen Jumala-uskoon.

– Oma identiteetti on pidettävä selkeänä ja on muistutettava myös itseä, että Jeesus ja hänen ristinsä ovat erottava tekijä kristinuskon ja islamin välillä. Vain hän on se, joka auttaa ja kantaa.

Jannen mieleen jäi näkymä toisen työkauden asunnosta: laaja näköala kaupunkiin kerrostaloineen.

– Maisemaa katsellessa ajattelin usein, kuinka ympärillämme kirjaimellisesti miljoonat ihmiset tarvitsevat Vapahtajaa, mutta islam tarjoaa heille lähinnä uskonnollista suorittamista. Meillä on vastaus heille, mutta tie yksittäisen ihmisen luokse kulkee tavallisen elämän kautta.

Uusi rooli esimiehenä

Kun toinen työkausi lähestyi loppuaan, Jeremias ja Joonatan lähestyivät yläkouluikää. Janne ja Noora kokivat, että perheen on aika asettua jälleen Suomeen.

Janne kipuili sen kanssa, mitä hän kotimaassa tekisi. Insinöörityötä todennäköisesti löytyisi, mutta sydän sykki lähetykselle.

Ilokseen Janne sai työpaikan Kylväjän Oulun hiippakunnan aluekoordinaattorina. Seuraavana vuonna hänet valittiin yhdeksi Kylväjän työaluevastaavista, vastuualueenaan Kaukasia, Etu-Aasia ja Bangladesh. Myöhemmin alue laajeni vielä Indonesialla.

Tehtävässä on pitänyt opetella myös esimiehenä toimimista. Se on ollut uutta.

– Sekä Nokialla että lähetyskentällä minulla oli asiantuntijaidentiteetti: en halunnut olla johtaja enkä edes ryhmänjohtaja vaan ainoastaan osata oman sarkani mahdollisimman hyvin.

– Nyt koen, että Jumala sai huiputettua minut johtajuustehtävään. Se on ollut yllättävä muutos, mutta toisaalta tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä: mahdollistaa lähettien työ ja huolehtia, että he jaksavat.

Etapit

1994–1997 tietotekniikan mekaanikon tutkinto Raahen ammattikoulussa

1997–1998 varusmiespalvelus Pohjois-Suomen viestipataljoonassa Oulussa

1998–2002 tietoliikenneinsinööriksi Oulun ammattikorkeakoulussa

2002–2009 Nokialla matkapuhelinten suunnittelutehtävissä

2010 Kylväjän lähetyskurssi

2010–2019 kehitysyhteistyö- ja seurakunnanistutustehtävissä Kaukasiassa

2019–2020 Kylväjän aluekoordinaattori Oulun hiippakunnassa

2020– Kylväjän työaluevastaava

Teksti: Heikki Salmela

Lue lisää: 

Lähetysyhdistys Kylväjän rekry on auki: lue lisää lähetystyöntekijäkoulutuksesta

Lähetysyhdistys Kylväjän lyhytaikaiset tehtävät työalueilla

Liisi Niemelän reitti kulki Etiopian kautta – ”Esirukoukset tuntuvat lähetystyössä yhä”

 
Kylvaja artikkelibanneri